Löytääksesi tämän kätkön lataa -Waldmeister-in tekemä wherigo-kasetti esimerkiksi tästä.

-Waldmeister-in kasettia käyttäessäsi:
Käynnistettyäsi wherigo-kasetin syötä järjestyksessä seuraavat kuusinumeroiset luvut, kun kasetti niitä kysyy:

Yllämainittu Reverse Cache Box kertoo sinulle etäisyytesi kätköstä, mutta ei suuntaa kätkölle. Saamiesi etäisyystietojen perusteella voit etsiä oikean suunnan, johon liikkumalla päädyt kätkölle.

Traili sijoittuu lähes täysin tielle, jonka talvikunnossapidosta ei ole takeita. Eipä tuon tien varrella ainakaan mitään kätköjä kummempaa ole, joten talvisin saattaa mennä esimerkiksi hiihto- tai lumikenkäilyhommiksi.

Kätköjen kuvitusta luodessa on käytetty esikuvana oikeita vetureita, mutta kuvat on toteutettu tekoälyllä, joka on totutusti ottanut taiteellisia vapauksia.

SR1

Sr1-sähköveturisarja – Suomen ensimmäinen raskas sähköveturi
Sr1-sähköveturisarja on Suomen ensimmäinen raskas sähköveturisarja, joka otettiin käyttöön 1970-luvulla. Neuvostoliitossa valmistetut veturit ovat olleet merkittävä osa Suomen sähköistettyä rautatieliikennettä sekä matkustaja- että tavarajunien vetäjinä.

1970-luvun alussa Suomi päätti sähköistää rautatieverkostoaan ja tilasi 27 sähköveturia Neuvostoliiton Novotšerkasskin veturitehtaalta. Ensimmäinen veturi, numero 3001, saapui Suomeen syyskuussa 1973. Vuosien 1973–1985 aikana toimitettiin yhteensä 110 veturia. Lisäksi vuonna 1993 Hyvinkään konepajalla koottiin varaosista veturi numero 3111, ja vuonna 1995 hankittiin prototyyppiveturi 3000, joka peruskorjattiin ja sai numeron 3112.

Vetureiden lempinimi "Siperian susi" viittaa niiden alkuperään ja ulkonäköön. Vaikka veturit ovat osoittautuneet luotettaviksi, niiden ohjaamot olivat alun perin melko karut, ja työergonomiaa paranneltiin merkittävästi vuosina 1998–2003 tehdyissä saneerauksissa.

Sr1-vetureita on käytetty laajasti Suomen sähköistetyillä rataosuuksilla. Vaikka ne ovat edelleen käytössä, niiden korvaaminen uudemmilla Sr3-sarjan vetureilla on käynnissä, ja Sr1-sarjan vetureiden poistaminen käytöstä on suunniteltu tapahtuvaksi 2020–2030-luvuilla.

Vaikka Sr1 oli Suomen ensimmäinen raskas sähköveturisarja, se ei ollut ensimmäinen sähköinen junakalusto maassa. Suomen rautateiden sähköistyksen alkupiste oli Helsingin ja Kirkkonummen välinen rataosuus, joka avattiin sähköjunaliikenteelle vuonna 1969. Tällä ensimmäisellä sähköisellä yhteydellä otettiin käyttöön kotimaiset Sm1-sähkömoottorijunat, jotka palvelivat pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Sm1 on sittemmin (2016) poistettu kaupallisesta liikenteestä ja isolta osin romutettu.

Sr1-veturien käyttöönotto vuonna 1973 merkitsi siirtymistä myös raskaaseen sähkövetoiseen liikenteeseen, rataverkon sähköistämisen edetessä kauemmaksikin, mutta sähköliikenteen aikakausi oli alkanut jo neljä vuotta aiemmin Sm1-junien myötä.

Keskeiset tekniset tiedot

• Valmistaja: Novotšerkasskin sähköveturitehdas, Neuvostoliitto
• Valmistusvuodet: 1973–1985 (yhteensä 110 veturia)
• Lisäykset: Veturit 3111 (1993) ja 3112 (1995) koottiin Suomessa
• Akselijärjestely: Bo′Bo′ (kaksi teliparia, joissa kummassakin kaksi vetävää akselia)
• Paino: 84 tonnia
• Huippunopeus: Alun perin 140 km/h; osa vetureista muunnettiin 160 km/h nopeuteen, mutta myöhemmin kaikki palautettiin 140 km/h nopeuteen vetovoiman parantamiseksi
• Vetovoima: Suurin vetovoima noin 280 kN (käytännössä 210-220 kN)
• Jarrujärjestelmä: Knorr-paineilmajarrut
• Käyttöjännite: 25 kV 50 Hz vaihtovirta
• Käyttötarkoitus: Sekä matkustaja- että tavarajunien vetäminen
• Ohjaamo: Veturin molemmissa päissä; alkuperäiset ohjaamot olivat meluisia, epäergonomisia ja huonosti lämmitettyjä, mutta veturit saneerattiin 1998–2003 ja siinä tehtiin runsaasti kuljettajan työoloja parantavia muutoksia.

Sr1-sarja on ollut merkittävä osa Suomen rautatieliikennettä lähes viiden vuosikymmenen ajan. Vaikka niiden käyttö vähenee uusien veturien myötä, Sr1-veturit ovat edelleen tuttu näky erityisesti Itä-Suomen rataosuuksilla.

Sr1-sarjan käytöstä poistumisen on suunniteltu tapahtuvan 2020–2030 tienoolla.