Tehneet: Jokaroja (1.-6.) & eliitti-karhu (7.-10. ja 0.)
Veturitraili on Jokarojan ja eliitti-karhun tribuutti läheisen Annikki-veturin tien nimenkin takana olevalle Annikki-veturille. Annikki-veturi oli Sourun ruukin toiminnan alkuvuosina käytössä Kaislastenlahden ja Syvänniemen välillä.
Traili esittelee muutamia Suomessa käytössä olleita tai yhä käytössä olevia vetureita, jotka liikennöivät niin rautateillä kuin pikitielläkin.
Traili on autoiltava onkitraili, piilotettaessa on käytetty 8-metristä onkea ja kätköt ovat pääosin tien välittömässä läheisyydessä. Jokainen kätköpaikka kuitenkin näkyy tielle ja kätköille on helppo jalkailla tien reunasta. Jokainen kätkö on toteutettu reversenä oheisen ohjeen mukaisesti.
-Waldmeister-in kasettia käyttäessäsi:
Käynnistettyäsi wherigo-kasetin syötä järjestyksessä seuraavat kuusinumeroiset luvut, kun kasetti niitä kysyy:
Syötä nämä koodit Wherigo-kasettiin oikeassa järjestyksessä:
306101
385325
266847
Yllämainittu Reverse Cache Box kertoo sinulle etäisyytesi kätköstä, mutta ei suuntaa kätkölle. Saamiesi etäisyystietojen perusteella voit etsiä oikean suunnan, johon liikkumalla päädyt kätkölle.
Traili sijoittuu lähes täysin tielle, jonka talvikunnossapidosta ei ole takeita. Eipä tuon tien varrella ainakaan mitään kätköjä kummempaa ole, joten talvisin saattaa mennä esimerkiksi hiihto- tai lumikenkäilyhommiksi.
Kätköjen kuvitusta luodessa on käytetty esikuvana oikeita vetureita, mutta kuvat on toteutettu tekoälyllä, joka on totutusti ottanut taiteellisia vapauksia.
SAMPERIN VETURI
Samperin veturi on suomalaisen metsäteollisuuden varhaisen koneellistamisen merkittävä symboli. Se oli osa Suomen ensimmäistä koneellista metsätyömaata, joka toimi vuosina 1913–1916 Savukosken Tulppiossa. Hankkeen taustalla oli Kemi-yhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg, joka tunnettiin lempinimellä "Samperi".
Vuonna 1912 Sandberg tilasi Yhdysvalloista kaksi höyrykäyttöistä telaketjuveturia, joiden tarkoituksena oli kuljettaa sahatukkeja Nuortin erämaasta Kemijoen uittoon. Veturit saapuivat laivalla Hangon satamaan, josta ne kuljetettiin rautateitse Rovaniemelle. Rovaniemellä veturit purettiin osiin ja kuljetettiin hevosilla ja veneillä noin 280 kilometrin matka Tulppioon. Kuljetus oli haastava; esimerkiksi höyrykattila painoi noin 7 tonnia ja kaatui matkalla kahdesti.
Savotalla veturit vetivät perässään 5–9 rekiparia, joista kuhunkin lastattiin 50–80 tukkia. Näin ollen yhdellä veturilla voitiin kuljettaa kerralla 400–600 tukkia, ja jopa 1 000 tukin kuormia lastattiin. Kokonaispaino saattoi nousta 138 tonniin.
Vaikka veturit toivat tehokkuutta puunkuljetukseen, ne kohtasivat monia haasteita: jyrkät mäet, suot, koneviat ja varaosien puute. Lisäksi ensimmäinen maailmansota keskeytti toiminnan vuonna 1916. Sodan jälkeen toiminta ei enää jatkunut, vaan veturit jäivät taivasalle kelien armoille.
Keskeiset tekniset tiedot
- Valmistusmaa: Yhdysvallat
- Voimanlähde: Höyry
- Moottori: 2 × kaksisylinterinen höyrykone
- Teho: Yhteensä noin 100 hv
- Kuljetusnopeus: Noin 7,5 km/h
- Paino: Veturi noin 16 t; höyrykattila noin 7 t
- Kuormakapasiteetti: 400–600 tukkia per ajo; jopa 1 000 tukkia
- Kuljetusmatka: 30–50 km
- Erikoisvarusteet: Telaketjut, lumiaura, 9 500 litran vesisäiliö tien jäädyttämiseen
- Ohjaus: Avo-ohjaamo veturin keulalla; ohjausratin asento poikkeava
Nykyisin yksi vetureista on nähtävillä Lapin Metsämuseossa Rovaniemellä, ja toinen on museoitu Savukoskella Tulppiossa. Samperin veturi on merkittävä osa suomalaista metsähistoriaa ja koneellistamisen alkutaivalta.
🚂 Annikki-veturille 🚂