Rantakylä on nykyisin Joensuun suurin kaupunginosa. Rantakylässä on laaja liikekeskusta, uimahalli, kirkkoja ja useita kouluja. Vuonna 2023 Rantakylässä asui 8526 asukasta. Naapurikaupunginosia ovat lännessä Mutala, 2939 asukasta ja idässä Utra, 3396 asukasta. Pohjoisessa Rantakylä rajoittuu Kontiolahteen ja etelässä Pielisjokeen. Rantakylä valittiin Sanomalehti Karjalaisen vuoden 2020 äänestyksessä Joensuun parhaaksi asuinalueeksi.
Rantakylän historia: Rantakylän ja Utran alueet ovat kuuluneet ensin Liperin suurpitäjään. Vuonna 1857 Rantakylän ja Utran alueet liitettiin Kontiolahden kintaan. Nykyisen Rantakylän alueen vanhin tiheämpi asutus alkoi muodostua 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Ranta-Mutalatien varsille. Siellä Mutasen tilan maille asettui vuokralaisia ja ensimmäiset näistä olivat Karsikon ja sittemmin myös Pekkalan sahojen työläisperheitä. Työläiset saivat sahoilta sahatavaran edullisesti rakentamiaan mökkejä varten. Mutalasta haarautuvan Utrantien varsille Pataluotoon saakka nousi nelisenkymmentä pientä taloa ja mökkiä ilman kaava- tai rakennusmääräyksiä. Pielisensuun kunta irtautui vuonna 1922 Kontiolahden kunnasta. Pielisensuun kunnan alueista tuli Joensuun esikaupunkialueita, joihin kuuluivat myös Utra ja nykyisestä Rantakylästä Pataluodon alue. Vuonna 1954 Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin. Vuonna 1967 laadittu Joensuun kaupungin ja sen ympäristön yleissuunnitelma jatkoi Rantakylän alueen suunnittelua. Yleissuunnitelmassa Rantakylä oli visioitu jo täysipainoiseksi lähiöksi, jossa olisi oma keskus. Sinne suunniteltiin muun muassa kolme koulua, kirjasto, liikekeskus ja urheilukentät. Rantakylästä tavoiteltiin Mutala–Rantakylä–Utra-alueen pääkeskusta. Suunnitelmassa esitettiin tavoite, että puolet Rantakylän tulevasta asuntokannasta sijoitettaisiin kerrostaloihin ja puolet pientaloihin. Alueen kehitykseen tehdyt panostukset ovat nostaneet alueen imagoa hiljalleen koko kaupungin asukkaiden silmissä.