Harjualueet ovat tärkeä pohjaveden muodostumisalue. Maaperän avoimet tilat täyttävää pohjavettä syntyy sateen ja pintavesien imeytyessä maakerroksien läpi maan uumeniin. Pohjavettä syntyy erityisen paljon kevään lumensulamisvesistä ja syyssateista. Pohjaveden määrän muutokset johtuvat yleensä kuivuudesta, runsaasta pohjaveden käytöstä, sorankaivusta tai muusta maaperän voimallisesta muokkauksesta.
Suomessa on pohjavettä käytännöllisesti katsoen kaikkialla, mutta sitä on erityisen paljon alueilla, joiden maaperä on hyvin vettä johtavaa soraa tai hiekkaa – jääkauden synnyttämillä harjuilla. Tärkeimmät ja antoisimmat pohjavesiesiintymät sijaitsevatkin aina sora- ja hiekkamuodostumilla.
Harjuaineksen huokostilavuus on suuri ja sen vuoksi pintavaluntana virtaava vesi läpäisee sen hyvin. Harjuissa on suora virtausyhteys maanpinnalta pohjaveteen. Myös ominaisantoisuus on harjuaineksessa hyvä, koska harjut koostuvat yleensä karkeista maalajeista kuten sorasta ja karkeasta hiekasta.
Harjut voivat olla jopa satoja kilometrejä pitkiä ja kymmeniä metrejä korkeita. Ne voivat muodostaa laajoja pohjavesialueita. Harjuissa sijaitsevat akviferit voivat olla joko antikliinisia tai synkliinisia. Antikliiniset harjut purkavat pohjavettä ympäristöönsä. Synkliiniset harjut ottavat vettä ympäristöstään.
Säkylänharjun ydinosa sijaitsee melko kapeassa kalliopainanteessa ja se koostuu vettä hyvin johtavista maakerroksista. Harjun lieveosissa esiintyy paikoin hienolajitteisia välikerroksia ja orsivesikerroksia. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen, jossa pääpurkautuminen tapahtuu Köyliönjärveen sekä Kuninkaanlähteeseen ja Pikkulähteeseen.
Köyliön Kankaanpään kylässä sijaitseva Kuninkaanlähde on patoamisensa (1775) ansiosta pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista lähteistä ja merkittävä nähtävyys. Se on padottu yli 200 vuotta sitten, koska paikassa luontaisesti purkautuva pohjavesi valjastettiin myllyn käyttövoimaksi. Vesi tulee lähteen itäpäähän Säkylänharjulta. Kuninkaanlähteestä purkautuvan veden määrä on 700–5 000 m3/vrk. Geologisesti lähde sijoittuu pohjavettä salpaavan hienoainessedimenteistä koostuvan kerrostuman päälle. Lähteen pohjalla on enintään muutaman metrin paksuinen kerros hiekkaa ja sen alla savi, joka erottaa Kuninkaanlähteen sen alla olevasta paineellisesta pohjavesivyöhykkeestä. Ylivuoto lähteeseen tapahtuu vettä pidättävän savisen orsivesikerroksen yläpuolella.
Kuninkaanlähde on yksi Suomen suurimmista lähteistä, ja se on saanut nimensä Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n vierailusta lähteellä vuonna 1775. Kuninkaanlähteen rappio alkoi 1960-luvulla kun lähes sen koko virtaama johdettiin putkia pitkin kalanviljelylaitoksen käyttöön. Toiminta jatkui useita vuosikymmeniä, jonka aikana kaikki lähteeseen päätynyt orgaaninen aines painui lammen pohjalle muodostaen massiivisen lietekerroksen. Ravinnerikas liete pilasi lähteen tilan, jonka seurauksena lähteeseen pesiytynyt vesirutto peitti toisinaan koko umpeen kasvaneen lammen. Kuninkaanlähteen heikkoon tilaan havahduttiin 2000-luvulla. Merkittävät ennallistamistoimenpiteet ajoittuivat vuodelle 2015, jolloin lähde tyhjennettiin ja kaikki sen pohjaa peittänyt liete poistettiin. Lietteen poiston jälkeen lähde alkoi nopeasti täyttyä ja kolmen vuorokauden kuluttua valtava lähdelampi oli jo täynnä.
Säkylänharjulta Kuninkaanlähteeseen purkautuva pohjavesi laskee Kuninkaanlähteenojaa pitkin Köyliönjärveen.
Tehtävät:
-
Miltä Kuninkaanlähteen pohja näyttää?
-
Kuvaile virtausta.
-
Veden lämpötila? Voit mitata tai tunnustella kädellä.
-
Ota kuva nimikyltistäsi siten, että Kuninkaanlähde on taustalla. (Katso esimerkkikuva.)
Voit lokata kätkön lähetettyäsi vastaukset kätkön omistajalle. Mikäli vastauksissa on jotain tarkennettavaa, sinuun ollaan yhteydessä.
- Kiitos Sakurazorille avusta maakätkön tekemisessä -