Viljaa kaiken varalle!
Useampi katovuosi peräkkäin aiheutti puutetta ja nälänhätää, kun siemenviljastakin alkoi olla pulaa. Padasjoen seurakunnan pitäjänkokous päätti 20.6.1847 kokouksessaan rakentaa viljamakasiinin. Hankkeen puuhamiehen toimisto Saksalan kartanon omistaja maisteri Robert Mauritz von Fieandt. Hänsi lahjoittaa makasiini luparakennukselle tontin ikuisiksi ajoiksi. Rakentamaan päästiin vuonna 1848 ja rakennus valmistui vuonna 1850. Viljaaarien lisäksi rakennuksen rakennettiin säilytystilat paloapannuille, sillä viinaa sai polttaa vain tietyninä aikana ja useissa määrin. Myöhemmin viinanpoltto kiellettiin kokonaan.
Samoihin aikoihin vuonna 1850 Saksalan kartanon omistaja Fieandt istuttimakasiinin viereen ja muualle kartanoonsa johtaville teille koivu- ja lehtikuusikujat sekä perusti kartanon itäpuolelle puiston.
Kun viljamakasiinitoiminta loppui, päätti Padasjoen kunnan manttaalilautakunta lahjoittaa viljamakasiinin rakennuksen museon käyttöön. Näin oli toimittu myös muissa kunnnissa. Padasjoki-seuran perustava kokous oli 20.3.1955 Kuntalassa. Tilanomistaja TA Tulokas kertoi, että manttaalilautakunta voisi lahjoittaa viljamakasiinin käytön museotarkoitukseen. Kokouksessa todettiin, vuoden 1956 maatalousnäyttelyn yhteydessä asian kertyvän vanhan museoarvoisen tavaran säilyttämisen tulevaisuuden polvien nähtäväksi olisi tärkeää.
Museota ylläpitää vuonna 1955 perustettu Padasjoki-seura. Esineistöä on kerätty 1950-luvulta alkaen eripuolilta pitäjää muun muassa Topias Kilven edistämiseksi. Museo tunnetaan nimillä Padasjoen kotiseutumuseo ja makasiinimuseo.
Museo avattiin vuonna 1956 maa- ja metsätalousnäyttelyyn. Museossa on ruuanvalmistukseen, käsitöihin, metsästykseen, kalastukseen, koulunkäyntiin, eläinten hoitoon ja maanviljelykseen liittyvää esineistöä. Ammateista on edustettuna räätäli, puuseppä ja suutari.
Museossa on kaksi kerrosta.
Museon historiaa lisää täällä .
Museon aukioloajat täällä .
Geokätköstä ja sen sijainnista on sovittu tontin haltijan eli Padasjoki-seura ry:n hallituksen kanssa.