Nasaretin Pyhän Perheen kirkko
Nasaretin Pyhän Perheen kirkko on Oulun Koskelassa sijaitseva katolinen kirkko. Siinä kokoontuva Nasaretin Pyhän Perheen seurakunta on Suomen pohjoisin katolinen seurakunta, ja siihen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Kirkko on myös Suomen pohjoisin katolinen kirkko.
Katolisen kirkon toiminta alkoi Oulussa vuonna 1986, kun neokatekumenaattiliikkeen kautta lähetystyöhön lähtenyt italialainen Pasinaton perhe asettui Ouluun. Heidän kanssaan kaupunkiin saapui isä Marino Trevisini. Neokatekumenaalisuus on paavi Johannes Paavali II:n vuonna 1985 käynnistämä uusi lähetystyön suuntaus, jossa on tarkoitus viedä katolista uskoa niihin osiin Eurooppaa, joissa katolisella kirkolla ei ole vakiintunutta jalansijaa. Oulun kasvava maahanmuuttoliike toi kaupunkiin katolisia asukkaita ja seurakunnalle syntyi tarve saada oma kokoontumistila NMKY:ltä lainattavan salin sijaan.
Nasaretin Pyhän Perheen kirkon rakennussuunnitelman laati arkkitehti Gabriele Geronzi. Suunnitelman pohjana on Kiko Argüellon aiemmin suunnittelema kirkko. Keskuskartio muistuttaa pohjoismaisia sauvakirkkoja, joita on rakennettu erityisesti Ruotsiin ja Norjaan katolisen keskiajan varhaisessa vaiheessa. Punamultainen väri puolestaan liittää kirkon suomalaiseen rakennusperinteeseen. Paavi Johannes Paavali II siunasi kirkon peruskiven Suomen vierailullaan 5.6.1989. Kivi on nähtävillä kirkon eteisen seinässä. Kirkon ensimmäinen rakennusvaihe saatiin valmiiksi vuonna 1991. Kirkkoa laajennettiin ympäri maailmaa tulleiden lahjoitusvarojen turvin ja nykyiseen muotoonsa kirkko valmistui vuonna 2000. Kirkon vihki käyttöön keväällä 2001 Suomen silloinen katolinen piispa Józef Wróbel.
Nasaretin Pyhän Perheen kirkon kirkkosali on kahdeksankulmainen ja penkit on aseteltu kiertämään salin laitoja. Seurakunta istuu siis ikään kuin piirissä. Salin keskiosa on tyhjä ja papit toimittavat siinä jumalanpalveluksen. Alttari on päätyseinällä ovea vastapäätä. Ylhäällä katossa kiertää kuusitoista maalausta käsittävä mysteerien kruunuksi kutsuttava taideteos, joka esittää Jeesuksen keskeisimmät elämänvaiheet. Sen suunnittelusta ja pääasiallisesta toteutuksesta on vastannut kirkonkin suunnitellut Kiko Argüello yhdessä kolmen muun maalarin kanssa. Kirkon lattiaan on upotettu kasteallas, jota käytetään aikuiskasteissa niin, että altaaseen astutaan kokonaisuudessaan.
Kirkon erityisiin kirkkohistoriallisiin taideteoksiin kuuluu kuva Mustasta Madonnasta, jonka alkuteos on Jasna Goran luostarissa Puolassa. Historiankirjat kertovat, että Suomen viimeinen katolinen kuningas Sigismund joutui Ruotsin kruunun saadakseen suostumaan katolisen jumalanpalvelusten kieltoon pohjoisessa valtakunnassaan. Kun hän kruunajaisten jälkeen palasi Puolaan, jonka kuningas hän myös oli, hän rukoili matkalla Jasna Goran luostarissa tämän maalauksen äärellä kolme päivää. Paavi Johannes Paavali II:n lahjoitti maalauksesta kopiokuvan Suomen tuoreimmalle katoliselle seurakunnalle kirkon peruskiven siunaamisen yhteydessä.
Rakennuksessa on myös siniseksi saliksi kutsuttava alkuperäinen kirkkosali sekä muita kokoontumistiloja. Kirkon yhteydessä on myös pappila, jossa on seurakunnan kahden papin asunnot sekä vierashuoneita.