Porfyyriä Seurasaaressa

Tehtävät

Täältä löydät kahdesta irtokivestä muista kivistä poikkeavan rakenteen, joissa on isoja mineraalikiteitä verrattuna muuhun kiven rakenteeseen. Katso yllä oleva kuva, joka näyttää oikean kohdan. Voit tutkia kumpaakin kiveä tai vain toista. 

1) Minkä värisiä kiteet ovat verrattuna perusmassaan?

2) Ovatko kiteet melkein saman, vai huomattavasti eri kokoisia kuin kuvauksen porfyyrikuvassa?

3) Vapaaehtoinen: Ota kuva itsestäsi tai henkilökohtaisesta esineestä laiturilta kuitenkin paljastamatta vastauksia, ja liitä se loggaukseesi. 

Voit logata kätkön lähetettyäsi vastaukset profiilisivun kautta.

Seurasaari

Seurasaari on 46 hehtaarin kokoinen ulkoilu- ja museosaari Helsingin keskustan länsipuolella. 

Saari perustettiin kansanpuistoksi jo 1880-luvulla, ja siitä tuli suosittu retkipaikka. Ulkoilmamuseo perustettiin 1900-luvun alussa, kun sinne siirrettiin Niemelän torppa Konginkankaalta. Seurasaaren länsiosa on pitkälti kalliosta, ja saaren itäosa ruovikkoista. Alueen eteläosa on tyypillistä Suomenlahden matalaa maankohoamisrannikkoa. 

Seurasaaren itärannalla sijaitsee käyttämätön irtokivistä ladottu laiturinpätkä. Tässä laiturissa on runsaasti erinäköisiä kiviä. Kahdessa kivessä laiturin reunalla on muista kivistä poikkeava rakenne ja tällaista rakennetta kutsutaan porfyyriksi. Siinä esiintyy suuria yksittäisiä kiteitä kiven muuten yhtenäisessä perusmassassa. 

Porfyyri on termi magmakiville, jotka sisältävät tiettyjen mineraalien, yleensä plagioklaasin tai kvartsin, suurempia kiteitä kiven muuten hienorakeisessa pinnassa. Suuria kiteitä kutsutaan fenokrysteiksi. Porfyyriksi kutsutaan kaikenlaisia kiviä, joissa on suuri kokoero tiiviin perusmassan ja siinä esiintyvien suurempien fenokrystien välillä eli kyseessä on aika laaja käsite. Tämä rakenne on yleinen näky Suomen magmakivissä. Esimerkiksi rapakiven viborgiittityyppi on porfyyrinen kivityyppi. Alla esimerkkikuva porfyyrisestä rakenteesta:

Porfyyriä muodostuu, kun syvältä maankuoresta nouseva magma jäähtyy kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa magma jäähtyy hitaasti syvällä maankuoressa muodostaen suuret hyvin kehittyneet fenokrystit. Kun magma jatkaa matkaa kohti maan pintaa, magma jäähtyy nopeasti suhteellisen matalissa syvyyksissä muodostaen pieniä rakeita alkuperäisten fenokrystien väliin. Magma ei ehdi enää kasvattamaan suuria kiteitä, vaan muodostaa hienojakoisemmman perusmassan fenokrystien ympärille. 

Fenokrystit

Fenokrysti on suhteellisen suuri, pitkään kehittynyt kide, joka on muodostunut hitaasti kivisulasta eli magmasta. Fenokrystien kokoero voi olla melko sama tai vaihdella runsaasti, mutta määritelmä on se, että kiteet ovat perusmassaa suurempia. 

Fenokrystejä ja sen myötä porfyyriäkin esiintyy ainoastaan magmakivilajeissa. Fenokrystit voivat olla oikeastaan mitä vaan mineraaleja, jotka kiteytyvät magmasta. Yleisimmät fenokrystien mineraalit ovat vaaleat plagioklaasi ja kvartsi, punertava tai vaalea kalimaasälpä sekä vihertävä oliviini ja tumma pyrokseeni. 

   Porphyry rock

Tasks

Here you can find in two rocks a structure that differs from the surrounding rocks, with large crystals. Look at the photo above to locate the exact spot. 

1) What color are the phenocrysts compared to the groundmass?

2) Are the phenocrysts of the almost same size, or noticeably different in size as shown in the description example photo?

3) Optional: Take a photo of yourself or a personal item on the pier without revealing the answers, and attach it to your log.

You can log the cache once you have submitted your answers through your profile page.

Seurasaari

Seurasaari is a 46-hectare recreational and museum island located to the west of Helsinki city. 

The island was established as a public park already in the 1880s and became a popular outing spot. The open-air museum was founded in the early 1900s, when the Niemelä tenant farm was moved there from Konginkangas. The western part of Seurasaari is largely rocky, while the eastern side is reed-covered. The southern area represents the typical shallow coastline of the Gulf of Finland.

On the eastern shore of Seurasaari there is an old section of pier built from loose stones. The pier contains a variety of rocks. On the edge of the pier, two stones show a structure that is different from the others, and this structure is called porphyry. In porphyry, large crystals appear in an otherwise similar rock groundmass. 

Porphyry is a term used for igneous rocks that contain larger crystals of certain minerals, usually plagioclase or quartz, set in an otherwise fine-grained texture. These larger crystals are called phenocrysts. Any rock that shows a clear size contrast between the dense groundmass and the larger phenocrysts can be described as porphyritic. This texture is quite common in Finnish rocks. For example, the viborgite type of rapakivi granite is a porphyritic rock. Below is an example picture of a porphyry rock:

Porphyry forms when magma rising from deep within the Earth’s crust cools in two stages. In the first stage, the magma cools slowly deep underground, allowing large crystals, called phenocrysts, to develop. As the magma rises closer to the surface, it cools rapidly at relatively shallow depths. In this second stage, the remaining melt crystallizes quickly, forming small grains in between the earlier phenocrysts. Because cooling is so rapid, no large crystals form, and instead a fine-grained groundmass surrounds the phenocrysts.

Phenocrysts

A phenocryst is a relatively large crystal that has formed slowly from magma. The size difference between phenocrysts may be small or large, but the defining feature is that they are always larger than the surrounding groundmass.

Phenocrysts and porphyritic textures occur only in igneous rocks. They can be composed of any mineral that crystallizes from magma, but the most common ones are light-colored plagioclase and quartz, reddish or pale K-feldspar, greenish olivine, and dark pyroxene.