Tämä kätkösarja esittelee Veitsiluodon tehtaan ja sen saaren historiaa. Kätköt sijaitsevat tehtaan entisen varastoalueen/jätealtaan tien laidassa, koska lähemmäksi tehdasta ei Väyläviraston määräysten vuoksi kätköjä pystynyt tekemään. Sarjan viimeiseltä purkilta voi tehdassaarta kuitenkin nähdä ja uteliaat voivat käydä autolla kääntymässä tehtaan portilla.
----------
Jo parissa vuodessa ensimmäisen sahan käynnistymisen jälkeen Veitsiluodossa oli jo konttori- ja asuinrakennuksia, tukkivarastot, lautatarhat, laitureita, telakka, ruokala, leipomo, saunoja, pesutupia, varastoja, kaupparakennuksia ja parakkeja.
Myöhempinä vuosina näiden lisäksi saareen tuli kouluja, kansalaisopisto, kirjasto, pankkeja ja posti, ruokakauppoja ja erikoisliikkeitä, käsityöläisiä, kioskeja, ravintoloita ja baareja, lastentarha ja neuvola, lääkäriasema, apteekki, paloasema, poliisilaitos, urheilukenttiä ja -saleja, yleinen sauna ja paljon muuta.
Asuinalueet nousivat saaren pohjois- ja eteläpäihin. Etelässä Petsamonpää, pohjoisessa Aunuksenpää ja niiden välissä Herrojen Aitaus.
Petsamon ja Aunuksen nimet olivat 1920-luvulla ajankohtaisia ja päätyivät kansan suusta täten paikannimiksi Veitsiluotoonkin.
Herrojen aitaus taas oli aidattu alue saaren keskiosassa, missä sijaitsi työjohdon asunnot hoidettuine pihoineen ja puutarhoineen.
Harrastustoiminta oli saaressa vilkasta. Veitsiluodon Vastus perustettiin 1930 ja kunnostautui alkuvuosina painin parissa, josta parhaimpana menestyksenä tiukasti hävitty olympiamitali ja täten 4. sija. Myöhemmin Vastus pelasi 53 talvea jääpallon miesten pääsarjassa, mistä kertyi mm. 4 Suomen mestaruutta. Toiseksi saaren urheiluseuraksi perustettiin Veitsiluodon Kisaveikot, jonka alunperin monipuolinen lajivalikoima tarkentui myöhemmin yleisurheiluun. Urheilun lisäksi saaressa toimi lukuisia erilaisia kerhoja ja harrastuspiirejä.
1940 saaresta käsin toimi Flygflottilj 19 eli lentorykmentti 19. Noin 270 miehestä ja paristakymmenestä lentokoneesta koostunut ruotsalainen vapaaehtoisjoukko tuki Suomea talvisodassa Lapin rintamalla, missä Suomella ei ollut ollenkaan omia lentokoneita käytössänsä.
1960 luvulla tehdas tarvitsi jälleen uutta tilaa ja asuinrakennukset saivat hiljalleen väistyä tehdashallien tieltä. Asuminen ja palvelut alkoivat keskittymään läheiseen Rytikariin ja Veitsiluodon puutalojen asukkaat siirtyivät uusiin Rytikarin kerrostaloihin.