Bodomin graniittia Hämeenkylässä
Tehtävät
Annetuissa koordinaateissa löydät pienen kalliopaljastuman kaatuneen puun vieressä, joka on Bodomin graniittia eli tietynlaista rapakivigraniittivarianttia.
1) Kuvaile kalliopaljastuman rakenteen perusteella miksi se on juuri Bodomin graniittia.
2) Onko fenokrystien määrä vaihteleva eri osissa paljastumaa? Entä koko?
3) Vapaaehtoinen: Ota kuva itsestäsi tai henkilökohtaisesta esineestä paikalla ilman että kalliopaljastuma näkyy kuvassa ja liitä se loggaukseesi.
Voit logata kätkön lähetettyäsi vastaukset profiilisivun kautta.
Löysin sattumalta Österbackenilta kaatuneen puun alta vaikuttavan näköisen kalliopaljastuman, joka poikkesi totutun näköisestä graniittisesta kivestä. Paljastuma on kokonaan erästä graniitin varianttia eli Bodomin graniittia, jota esiintyy ainoastaan Espoossa ja Vantaalla. Sen lisäksi se on rapakiveä eli jo valmiiksi erityislaatuista graniittia.
Tämän kalliopaljastuman kivi on Bodomin graniitin porfyyrinen muoto, ja sitä löytyy ainoastaan Hämeenkylästä Seutulaan ulottuvalla alueella. Bodomin graniitti jaetaan siis koostumuksensa perusteella karkearakeiseen porfyyriseen graniittiin sekä tasarakeiseen graniittiin, ja nämä ovat petrologisesti siis rapakiveä. Tasarakeista graniittia esiintyy Bodominjärven ympäristössä.
Bodomin graniitti muodostaa plutonin eli suuren yhtenäisen kivialueen (kuva).
Bodomin porfyyrinen graniitti on alueen muista kivityypeistä poikkeuksellisen karkearakeista eli sen mineraalikiteet erottuvat hyvin kiven pinnasta. Ne sisältävät vaaleita kalimaasälpä, tarkemmin mikrokliinifenokrystejä eli poikkeuksellisen suuria vaaleita kiteitä muuhun kiveen perusmassaan verrattuna. Tällaista kiven rakennetta kutsutaan porfyyriksi. Tummat alueet kivessä ovat biotiittia sekä sarvivälkettä, ja harmaat mikrokliiniä ympäröivät alueet ovat plagioklaasia.
Bodomin graniitin historia
Bodomin rapakivestä kiinnostuttiin 1930-luvulla kiviteollisuuden ympärillä. Kiveä kutsuttiin Espoon punaiseksi, koska sen tasarakeinen muoto on yleensä punertavaa. Louhimisen kannalta kivi oli suotuisaa ja edullista kaivaa, sillä se on suorakulmaista, ja siinä esiintyy rakoilua vain vähän. Siten sitä voitiin louhia enemmän kerralla.
Louhintaa varten perustettiin louhos tähän ihan lähelle Juvanmalmille ja sen lisäksi yhdeksän muuta lähialueelle. Louhittu kivi päätyi rakennusmateriaaliksi Neuvostoliittoon muun muassa metroasemien seiniin. Louhokset lopettivat toimintansa jatkosodan jälkeen, mutta jotkut pienet toimijat louhivat kiveä vielä 1960-luvulla ja viimeinen louhos suljettiin vuonna 1993, joka sijaitsi tällä kallioalueella. Vielä nykyäänkin Suomen tärkein vientikivi on rapakivi.
Bodomin graniitti on alueen muita kivilajeja selvästi nuorempi, noin 1 645 miljoonaa vuotta vanha, kuten rapakivet yleensäkin ovat ympärillä olevia kivilajeja nuorempia.
Bodom granite at Hämeenkylä, Vantaa
Tasks
At the given coordinates, you will find a small rock outcrop next to a fallen tree, consisting of Bodom granite, a specific variant of rapakivi granite.
1) Describe, based on the structure of the outcrop, why it is specifically Bodom granite.
2) Does the number of micrcline phenocrysts vary in different parts of the outcrop? What about their size?
3) Optional: Take a photo of yourself or a personal item at the location without the rock in the picture and attach it the log.
You can log the cache after sending the answers via profile page.
I happened to discover, under a fallen tree at Österbacken, an impressive-looking rock outcrop that differed from the typical appearance of granite. The outcrop consists entirely of a variant of granite known as Bodom granite (Bodom is a rural village in Espoo) , which occurs only in Espoo and Vantaa. Moreover, it is rapakivi, meaning it is a particularly special type of granite.
The rock of this outcrop is the porphyritic form of Bodom granite, and it is found only in the area stretching from Hämeenkylä to Seutula. Bodom granite is classified based on its texture into coarse-grained porphyritic granite and even-grained granite, both of which are petrologically rapakivi. These categories can be further divided into several subtypes. Even-grained granite occurs around Lake Bodom.
Bodom granite forms a pluton, that is, a large, coherent rock body. It is significantly younger than the surrounding rock types, approximately 1,645 million years old, as is typical for rapakivi, which is generally younger than the rocks around it.
Porphyritic Bodom granite is exceptionally coarse-grained compared to other local rock types, meaning its mineral crystals are easily distinguishable on the rock surface. They contain light-colored feldspars, specifically microcline phenocrysts, which are unusually large light crystals compared to the surrounding groundmass. This texture is called porphyritic. The dark areas in the rock consist of biotite and hornblende, while the gray areas surrounding the microcline are plagioclase. See picture: Sarvivälke is hornblende.
History of Bodom Granite
Interest in Bodom rapakivi emerged in the 1930s among the stone industry. The stone was referred to as Espoo red because some of it is red in color. It was favorable and economical to quarry because it is rectangular in shape and shows little fracturing, allowing larger blocks to be extracted at once.
To facilitate quarrying, a quarry was established nearby at Juvanmalmi, along with nine others in the surrounding area. The quarried stone was used as building material for the Soviet Union, including for metro station walls. The quarries ceased operations after the Continuation War, though some smaller operators continued quarrying into the 1960s, with the last quarry closing in 1993. This final quarry was located in this rock area. Even today, rapakivi remains Finland’s most important export stone.
Lähteet / Sources
https://admin.espoo.fi/sites/default/files/2021-10/Espoon%20arvokkaat%20geologiset%20kohteet%202006.pdf
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006569292.html
https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/ch9.pdf
https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/sgs_bt_071_2_pages_275_304.pdf
https://www.geologia.fi/wp-content/uploads/2018/05/Nuuksio_geo-opas.pdf