Hiidenkirnut Raumalla EarthCache

Tehtävät

1. Mikä tekee tästä hiidenkirnusta erityisen?
2. Kerro hiidenkirnun synty hierrinkiven näkökulmasta.
3. Löydätkö paikalta muita jääkauden merkkejä (uurteita yms), joista voisi päätellä jäätikön liikesuunnan?
4. Ovatko hierrinkivet paikoillaan (saattaa vaatia kahlaamista)? Minkä kokoisia mahdollliset hierinkivet ovat? Voit käyttää kiven tiheytenä 2,7 g/cm³. 
5. Ota kuva itsestäsi tai sinulle kuuluvasta esineestä hiidenkirnun vierellä ja liitä se logiisi.

Tilavuuksien laskemisessa voit olettaa kivien olevan ellipsoideja. Apuja laskemiseen löytyy esimerkiksi täältä.

Voit kirjata kätkön löydetyksi, kunhan olet lähettänyt vastaukset vietikeskuksen kautta.

Hiidenkirnujen synty

Hiidenkirnut ovat jääkauden aikaisia erikoisia kallioon hioutuneita kuoppia. Ne syntyivät viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa, noin 10 000–12 000 vuotta sitten, kun sulava mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Suomen alueelta.

Jäätikön sulamisvedet virtasivat voimakkaasti jäätikön alta ja pyörittivät mukanaan kiviä ja lohkareita. Pyörivät kivet toimivat luonnon “porina” ja hioivat kallioon pyöreän kuopan. Kirnujen seinämät ovat yleensä sileät ja pyöreät, sillä virtaava vesi ja pyörivät kivet hioivat ne tasaisiksi. Pohjalta voi joskus löytää pyöristyneitä kiviä, joita kutsutaan jauhinkiviksi – ne ovat olleet mukana kuopan hionnassa. Kirnujen halkaisija vaihtelee kymmenistä senteistä useisiin metreihin, ja syvyys voi olla jopa yli kymmenen metriä.

Hiidenkirnut Suomessa

Suomessa on tunnettuja hiidenkirnuja noin 2 000, mutta arvioiden mukaan niitä voi olla jopa 5 000. Suurin osa sijaitsee Etelä-Suomessa, mutta niitä tavataan myös pohjoisempana.

• Laajin esiintymä on Askolassa (Kirnukallio), jossa on yli 20 kirnua. Suurin niistä, “Jättiläisen kuhnepytty”, on noin 10 m syvä ja 4 m leveä.

• Suurimpia ovat Sallan Aholanvaaran “Juomapata” (halkaisija yli 13 m, syvyys arviolta yli 13 m) ja Rovaniemen Sukulanrakan suurin kirnu (syvyys noin 15 m).

• Pääkaupunkiseudulla tunnettu on Helsingin Pihlajamäen Aarnipata (syvyys 8,5 m, leveys lähes 7 m).

Koska monet kirnut ovat täyttyneet maa-aineksella ja kasvillisuudella, niiden todellinen määrä on luultua suurempi.

Hiidenkirnut Raumalla

Satakunnan alueella hiidenkirnut ovat harvinaisempia. Raumalta tunnetaan kaksi hiidenkirnua, joista suurempi löytyi vasta vuonna 2015 kaupungin maastotöiden yhteydessä. Toinen, hieman pienempi hiidenkirnu, sijaitsee Uotilan Rekitiellä.

Hiidenkirnut eivät synny sattumanvaraisesti, vaan yleensä kohtiin joissa virtaava vesi pääsee pyörimään paikallaan. Tämän kirnun syntyyn ovat todennäköisesti vaikuttaneet kolme tekijää:

1. Kallion rakenne: Kirnu on syntynyt kovaan graniittiseen kallioperään. Graniitti kestää kulutusta hyvin, joten kirnun seinämät säilyvät pitkään selvästi näkyvinä.
2. Kallion pieni painanne tai halkeama: Usein kirnun synty alkaa pienestä kallion epätasaisuudesta tai rakosesta, johon pyörivä kivi jää kiinni. Kun kivi alkaa pyöriä veden mukana, se alkaa vähitellen syventää kuoppaa.
3. Voimakas sulamisvesivirtaus: Jäätikön alla virtaavat sulamisvedet saattoivat olla erittäin voimakkaita. Jos virtaus osui sopivaan kohtaan kalliossa, syntyi pyörre joka pyöritti kiviä paikallaan pitkän aikaa.

Tässä kohteessa on syntynyt kaksi vierekkäistä kirnua, eli kaksoiskirnu. Tämä viittaa siihen, että paikalla on voinut olla kaksi vierekkäistä pyörrettä, joissa hierrinkivet pyörivät samanaikaisesti. Ajan kuluessa kirnut ovat osin kasvaneet yhteen, jolloin syntyy kaksi toisiinsa liittyvää kirnumaljaa.