Uutelan myloniitti - Mylonite of Uutela
Tämä maakätkö sijaitsee kauniissa Niemenapajan maisemissa Uutelan ulkoilualueella. Paikalta löytyy vuonna 2015 uudistettu grillikatos ja erityisen hieno merinäköala Vuosaarenselälle. Kesällä alue voi olla täynnä jästejä, jolloin öörtin etsiminen voi olla mahdotonta.
Uutelan ulkoilualue on geologisesti monipuolinen, sillä alueella on runsasti paljasta puhdasta rantakalliota laajalla alueella. Rantakalliot pysyvät paremmin jäkälältä paljaina kuin sisämaan kallio.
Maakätkö esittelee kuvassa näkyvän deformaatiovyöhykkeen, jossa on suurimmalti osin myloniitti -nimistä kiveä. Tällä paikalla on todennäköisesti vanha siirrosvyöhyke, sillä lähettyvillä on muitakin siirroksia ja poimuja. Kuvassa ei näy koko vyöhykettä.
Tehtävät - - - Kolmiulotteinen apukuva vyöhykkeestä täällä.
1) Etsi vyöhykkeestä nollapisteen tuntumassa sen etelä/kaakkoispää missä myloniittinen vyöhyke selkeästi päättyy. Vihje: Päättyy suunnilleen "kourussa" tai kallionraossa olevan irtokiven kohdalla, päättyy kouruun. Onko tässä kohtaa vyöhykettä kyseessä mielestäsi protomyloniitti, mesomyloniitti vai ultramyloniitti?
2) Löydätkö vyöhykkeestä deformaation merkkejä eli tässä tapauksessa poimuilua?
3) Vapaaehtoinen: Ota kuva kalliolla kuitenkin paljastamatta vastauksia, ja liitä se logiin.
Voit logata kätkön, kun olet lähettänyt vastaukset omistajalle profiilisivun kautta.
Mitä on myloniitti?
Niemenapajan kalliosta löytyy pitkä ja voimakkaasti suuntautunut kalliovyöhyke, joka kulkee vesirajaa pitkin. Kyseessä on myloniitti niminen metamorfinen kivilaji.
Myloniitti on syvällä maankuoressa heikon kallioperän siirrosvyöhykkeissä syntyvä, voimakkaan mekaanisen muodonmuutoksen ja uudelleenkiteytymisen takia yleensä hienorakeiseksi hiertynyt kivilaji. Hyvin yksinkertaistettuna myloniitiksi kutsutaan tietynlaista kiveä, joka on muodostunut voimakkaan paineen ja kitkan vaikutuksesta. Myloniitti kertoo geologeille muinaisista siirrosliikkeistä ja kallioperän heikkousvyöhykkeistä.
Se on tyypillinen esimerkki kivestä, joka muokkautuu voimakkaan mekaanisen muodonmuutoksen takia. Tällaista ilmiötä kutsutaan deformaatioksi. Deformaatio tarkoittaa muodonmuutosta, jossa kiven muoto, koko, asento tai sijainti muuttuu ulkoisten voimien, kuten paineen ja lämpötilan vaikutuksesta. Kivi voi siis esimerkiksi venyä ja taipua tai toisaalta murtua kokonaan rakoillen. Alla olevissa esimerkkikuvissa kivikerrokset ovat taipuneet eli poimuttuneet.
Geologiassa deformaatio toimii kuin luonnon taiteena, jossa kivet luovat mitä ihmeellisimpiä muotoja kallion.
Myloniittiin syntyy deformaation seurauksena eri ominaisuuksia. Tyypillistä on kiven raekoon pieneneminen hienojakoisemmaksi alkuperäisestä, tosin tapauksia, joissa raekoko on kasvanut, tunnetaan myös. Myloniitti on hienorakeista, sillä alkuperäiset suuret kiteet hajoavat pienemmiksi rakeiksi, jotka lopulta irtoavat toisistaan ja muodostavat uusia, pieniä kiteitä. Myloniitissä esiintyy lisäksi yleensä protoliittejä, alkuperäisen kiven kiteitä myloniitin sisällä tai sen reunoilla.
Myloniitissa erottuu aina tietty suuntaisuus tai juovailu ja yleensä sen mukana myös selkeän näköinen poimuilu eli kivikerrosten taipuminen. Myloniitin eri värit johtuvat mineraalikoostumuksesta ja värejä voi olla monia riippuen mineraaleista. Tyypillisesti myloniittiin syntyy myös paljon epämääräisiä suuntautuneita rakenteita ja juonia yms, ja ilman taustatietoa ei ehkä uskoisi sen olevan yhtenäinen muodostuma. Alla on kuva myloniitin mahdollisesta rakenteesta. Vaaleat alueet ovat protoliittia.
Myloniitit voidaan luokitella kiven kokeman deformaation voimakkuuden eli myloniittiasteen avulla, joka siis kuvastaa myloniittisen kiven runsautta tietyssä kohdassa vyöhykettä.
Protomyloniitti: Heikon deformaation kokenut myloniitti, jossa deformoitumatonta (karkearakeisempaa) protoliittia eli alkuperäistä kiveä on yli 90 %, ja uudelleenkiteytynyttä deformoitunutta myloniittia alle 10 % (hienorakeisempaa).
Myloniitin välimuoto eli mesomylotiitti: Mesomyloniitissä noin yli 50%, mutta alle 90% kivestä on deformoitunutta myloniittia.
Ultramyloniitti: Hyvin voimakkaan deformaation kokenut myloniitti, jossa deformoitunutta myloniittia on yli 90% ja deformoitumatonta protoliittia alle 10%.
Eri geologisissa tutkimuksissa prosentit tosin vaihtelee jonkin verran.
Yleistä on se, että myloniittiaste vaihtelee suuresti vyöhykkeen eri osissa ja monesti myös keskemmällä vyöhykettä uudelleenkiteytymisaste on suurempi kuin reunoilla. Uutelan myloniitissa tilanne on juuri tämä.
Uutelan myloniitissa tumma kiviaines valkean kiven ympärillä on alkuperäistä deformoitumatonta protoliittista kiveä eli gabroa. Valkea ja rusehtava kivi on myloniittia, todennäköisesti plagioklaasia ja kvartsiittia. Rusehtava väri voisi tulla raudasta.
Tämä vyöhyke on osittain myös hiertynyt muuta aluetta voimakkaammin, jonka takia siinä on myös kourumaisia syvänteitä ja erottuu näin kalliosta hyvin. Kolmiulotteinen kuva myloniitista löytyy täältä.
Mylonite of Uutela
This earthcache is located in the beautiful landscapes of Niemenapaja in the Uutela outdoor recreational area. The site features a renovated picnic shelter from 2015 and a particularly stunning sea view over Vuosaari Bay. In summer, the area can be crowded with muggles, making it impossible to find the cache.
The Uutela recreational area is geologically diverse, with abundant exposed bare shoreline rock across a wide area. Shoreline rocks tend to remain more free of lichen than inland rock.
The earthcache showcases the deformation zone visible in the photo, which consists mostly of a rock type called mylonite. This location likely features an ancient fault zone, as there are other faults and folds nearby. The entire zone is not visible in the photo.
Tasks - - - Three-dimensional image of the zone here
1) Locate the southern/southeastern end of the zone where the mylonitic zone clearly terminates. Hint: It ends approximately at the loose rock located in the rock crevice approximately at gz. At this point in the zone, do you think it represents protomylonite, mesomylonite, or ultramylonite? For example, you can compare the rock to the surrounding rock in the area.
2) Can you find signs of deformation within the zone, in this case folding?
3) Voluntary: Take a photo of you or your personal item at the gz without revealing the answers.
You can log the cache after sending the answers via profile page.
What is mylonite?
At Niemenapaja, a long and strongly oriented bedrock zone runs along the shoreline. This is a metamorphic rock type called mylonite.
Mylonite is a rock that forms deep within the Earth’s crust in fault or shear zones within relatively weak bedrock. Due to intense mechanical deformation and recrystallization, it is typically ground into a fine-grained rock. In very simple terms, mylonite is a type of rock that has formed under strong pressure and friction. To geologists, mylonite indicates ancient fault movements and zones of weakness in the bedrock.
It is a typical example of a rock that has been modified under intense mechanical stress. This phenomenon is called deformation. Deformation refers to a change in shape in which a rock’s form, size, orientation, or position is altered by external forces such as pressure and temperature. A rock may stretch and bend, or alternatively fracture and crack completely. In the example images below, the rock layers have bent, meaning they have folded.
In geology, deformation works like nature’s art, where rocks create the most extraordinary shapes in the bedrock.
As a result of deformation, mylonite develops various distinctive features. A typical characteristic is the reduction of grain size into a finer texture compared to the original rock, although cases where grain size has increased are also known. Mylonite is fine-grained because the original large crystals break down into smaller grains, which eventually separate and form new, small crystals through recrystallization. Mylonite also commonly contains boudins or protolith remnants, crystals of the original rock preserved within or along the margins of the mylonite.
Mylonite always displays a clear fabric or foliation, and often also visible folding, meaning the bending of rock layers. The different colors of mylonite are due to its mineral composition, and the range of colors depends on the minerals present. Typically, mylonite also contains numerous irregular oriented structures and veins, and without background knowledge one might not even assume it is a single coherent formation. In the image below, the white areas represent protolith material.
Mylonites can be classified according to the intensity of deformation the rock has experienced, the so-called mylonite grade, which reflects the proportion of mylonitic rock within a specific part of the zone.
Protomylonite: A weakly deformed mylonite in which more than 90% of the rock consists of undeformed (coarser-grained) protolith, and less than 10% consists of recrystallized, deformed material (finer-grained) (mylonite).
Mesomylonite: The intermediate and most common type. In mesomylonite, more than 50% but less than 90% of the rock consists of deformed material (mylonite)
Ultramylonite: A very strongly deformed mylonite in which more than 90% of the rock is deformed material (mylonite) and less than 10% is undeformed protolith.
It is common for the mylonite grade to vary significantly within different parts of a zone. Often, the degree of recrystallization is greater in the central parts of the zone than along its margins. This is the case in the Uutela mylonite.
In the Uutela mylonite, the dark rock surrounding the white rock represents the original undeformed protolith, which is gabbro. The white and brownish rock is mylonite, likely composed of plagioclase and quartzite. The brownish color may be caused by iron.
This zone has also been more intensely abraded than the surrounding area, which has resulted in trough-like depressions and makes it stand out clearly from the Niemenapaja bedrock. A three-dimensional image of the mylonite can be found here (Finnish)