Uutelan mafinen juoni - Mafic dike of Uutela
Tämä maakätkö sijaitsee kauniissa Niemenapajan maisemissa Uutelan ulkoilualueella. Paikalta löytyy vuonna 2015 uudistettu grillikatos ja erityisen hieno merinäköala Vuosaarenselälle. Kesällä alue voi olla täynnä jästejä, jolloin öörtin etsiminen voi olla mahdotonta.
Uutelan ulkoilualue on geologisesti monipuolinen, sillä alueella on runsasti paljasta puhdasta rantakalliota laajalla alueella. Rantakalliot pysyvät paremmin jäkälältä paljaina kuin sisämaan kallio.
Maakätkö esittelee suunnilleen alla olevan kuvauspaikan kohdalla kulkevan selkeän tasaisentumman juonen.
Tehtävät - - - Kolmiulotteinen apukuva juonesta täällä.
1) Havaintojesi perusteella, mistä tiedät, että juonessa on erilaista kiveä kuin ympäröivässä kalliossa?
2) Onko juoni mutkitteleva vai melko suora?
3) Vapaaehtoinen: Ota kuva kalliolla kuitenkaan paljastamatta vastauksia, ja liitä se logiin.
Voit logata kätkön, kun olet lähettänyt vastaukset omistajalle profiilisivun kautta.
Mikä on juoni?
Geologiassa juoni (eng dike) on toisenlaista kiveä leikkaava kallioperän halkeamaan tai rakoon tunkeutunut laattamainen kivimuodostuma.
Juoni on muodostunut jo olemassa olevaan halkeamaan, jonka magma on täyttänyt ja jossa se on jähmettynyt. Juoni voi olla muodoltaan suora, kaareva tai mutkitteleva riippuen siitä, millainen halkeama kallioon on syntynyt. Jos kallioperään kohdistuvat voimat vaihtelevat suunnassa tai voimakkuudessa, halkeama ei avaudu suorana vaan voi kaartua tai mutkitella. Kun kallioperään kohdistuu tasainen vetojännitys, halkeamat syntyvät usein suorina, jolloin myös juonet ovat suorempia.
Juonten alkuperä voi karkeasti olla magmaattinen tai sedimenttinen, joista magmaattinen on yleisempi. Magmaattinen juoni muodostuu, kun sula kiviaines eli magma nousee syvältä maankuoresta maan pinnalle kallioperän heikkousvyöhykkeisiin ja lopulta valmiiseen halkeamaan kovettuen ja jäähtyen. Magma jäähtyy raoissa hitaammin kuin maanpinnalla mutta nopeammin kuin suurissa magmasäiliöissä. Sedimenttinen juoni muodostuu, kun tuulen, veden, ja jäätikön kuljettama maa-aines täyttää halkeaman tai kivikerroksen.
Juonten koostumus vaihtelee, ja niiden rakenne voi olla esimerkiksi diabaasista, basalttista tai ryoliittista, joista maailmanlaajuisesti basalttikoostumus on yleisin. Juonet ovat yleensä hienorakeisempia kuin muu ympäristö.
Juonikiven ja muun kallion välinen kontaktikohta eli rajapinta on mekaanisesti heikompi kuin yhtenäinen kallio, jolloin sinne syntyy helpommin pieniä lohkeamia tai halkeamia. Myös pakkasrapautuminen on mahdollista.
Juonia esiintyy usein ryhminä tai "juoniparvina". Suurin juoniparvi sijaitsee Luoteisterritorioissa Kanadassa, joka on 3000 kilometriä pitkä.
Alla olevan esimerkkikuvan juoni sijaitsee Norjassa. Uutelan juoni muistuttaa tätä.
Uutelan mafinen juoni
Mafinen juoni tarkoittaa "mafikasta" (magnesium- ja rautapitoista) magmaattista juonikiveä. Mafiset juonet erottuvat kalliosta tummemman värinsä ja erilaisten mineraalien, kuten pyrokseenin ja plagioklaasin, ansiosta. Yksi esimerkki mafisesta juonikivestä on diabaasi. Suomessa mafisia juonia esiintyy runsaasti, erityisesti prekambrisessa kallioperässä, mutta esimerkiksi graniittiset juonet eivät ole mafisia vaan felsisiä.
Täällä juonta ympäröivä niin ikään tumma kivi on liuskeista gabroa, tarkemmin karkearakeista mikrogabroa.
Uutelan juoni on haurasta ja huomattavasti nuorempaa kiveä kuin alueen gabro ja se on todennäköisesti syntynyt kallion kivistä viimeisimpänä. Juonessa ei näy liuskeisuutta, vaan se on lähes suuntautumaton. Osan juonesta peittää valitettavasti jäkälä, mutta sen rajat näkyvät silti kokonaisuudessaan. Juonen pinnassa on myös jääkauden aikaisia merkkejä.
Mafic dike of Uutela
This earthcache is located in the beautiful landscapes of Niemenapaja in the Uutela outdoor recreational area. The site features a renovated picnic shelter from 2015 and a particularly stunning sea view over Vuosaari Bay. In summer, the area can be crowded with muggles, making it impossible to find the ec.
The Uutela recreational area is geologically diverse in Metropolitan Helsinki, with abundant exposed bare shoreline rock across a wide area. Shoreline rocks tend to remain more free of lichen than inland rock.
This earthcache presents a clearly visible, evenly dark dike (or dyke) located approximately at the spot where the photo below was taken.
Tasks - - - Three-dimensional image of the dike here.
1) Based on your observations, how can you tell that the dyke consists of a different type of rock than the surrounding bedrock?
2) Is the dike winding or fairly straight?
3) Voluntary: Take a photo of you or your personal item at the gz, but without revealing the answers.
You can log the cache after sending the answers via profile page.
What is a dike?
In geology, a dike is a sheet-like body of rock that has intruded into a crack or fracture in pre-existing bedrock, cutting across it.
A dike forms when magma fills an already existing fracture in the rock and then cools and solidifies there. The shape of a dike can be straight, curved, or winding, depending on how the fracture originally opened. If the forces acting on the bedrock vary in direction or strength, the fracture may curve or twist. Under uniform tensional stress, fractures tend to form straight and the resulting dikes are straighter as well.
Dikes can be broadly divided into two types. Magmatic dikes, which are the most common, form when molten rock (magma) rises from deeper within the Earth’s crust into zones of weakness and fractures in the bedrock, where it cools and solidifies. Magma cools more slowly in fractures than at the surface, but faster than in large magma chambers. Sedimentary dikes form when material transported by wind, water, or glaciers fills a fracture or crack in rock layers.
The composition of dikes varies. Common types include diabase, basalt, and rhyolite. Globally, basaltic composition is the most common. Dikes are often more fine-grained than the stone in the area.
The contact surface between the dike and the surrounding rock is mechanically weaker than intact bedrock. Because of this, small fractures and flaking occur more easily along the boundary, and frost weathering may also take place.
Dikes often occur in groups known as dike swarms. The largest dike swarm in the world is located in the Northwest Territories of Canada.
The example image below shows a dike in Norway. The dike at Uutela resembles it.
Mafic dike of Uutela
A mafic dike refers to a magnesium- and iron-rich magmatic dike. Mafic dikes differ from surrounding rock due to their darker colour and mineral composition, typically containing minerals such as pyroxene and plagioclase. One example of mafic dike rock is diabase.
In Finland, mafic dikes are common, especially in Precambrian bedrock. Granite dikes, in contrast, are felsic rather than mafic.
At this site, the surrounding dark rock is foliated gabbro, more specifically coarse-grained microgabbro. However, the dike itself shows no foliation and is nearly non-oriented in texture.
The Uutela dike is brittle, and significantly younger than the rock it cuts through. It likely represents the youngest rock-forming event in the area. Although part of the dike is unfortunately covered by lichen, its boundaries are still visible. Glacial markings from the Ice Age can also be observed on its surface.