ONKINIEMEN LIIKKUVA KIVI
Huteran näköisesti kallion päälle sijoittunut Onkiniemen "liikkuva kivi" on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1961. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan erikoista kiveä on mahdollisesti käytetty kultti- ja tarinapaikkana.
Kymmeniä tonneja painava siirtolohkare näyttää siltä, että se voisi hetkenä minä hyvänsä vyöryä viereiselle tielle. Nimensä kivi on saanut siitä, että sitä on aikoinaan todellakin voinut keinuttaa kevyesti käsinvoimin. Kiveä ei kuitenkaan enää lihasvoimalla saa horjutettua, sillä sitä on hiukan siirretty alkuperäisestä asennostaan, ja sen alle on kertynyt kivimurskaa. Kiven siirtämisestä kerrotaan ainakin kahta eri tarinaa – ehkä sitä on yritetty vierittää alas työkoneella tai tunkilla, ehkä sahdin vaikutuksen alaisena tai ei.
Aikoinaan tällaisten isojen "hiidenkivien" on selitetty päätyneen paikoilleen hiisien eli jättiläisten viskomina. Onkiniemen kivestä kerrotussa tarinassa heittäjäksi mainitaan Ylä-Muran suunnalla asunut jättiläinen, joka koetti herättää onkiniemeläiset töihin.
Todellisuudessa hiidenkivet eli siirtolohkareet ovat kulkeutuneet paikoilleen jäätikön mukana. Suomi oli jääkauden aikana vuosituhansia paksun mannerjäätikön peitossa. Se irrotti kallioperästä lohkareita ja kuljetti niitä mukanaan. Kun jää lopulta suli, jäivät lohkareet paikoilleen. Onkiniemen liikkuva kivi on ollut nykyisellä paikallaan yli 10 000 vuotta. Siirtolohkareet voivat kulkea jään mukana satoja kilometrejä, mutta usein kulkumatka on huomattavasti lyhyempi. Onkiniemen lohkare on luultavasti lyhytmatkalainen, sillä se on särmikäs ja kiillegneissiä, samaa kivilajia kuin sen alla oleva kallio ja useat kalliot täältä pohjoiseen päin.
Siirtolohkareen alla on silokalliota eli mannerjään sileäksi hiomaa kalliota. Silokalliot ovat usein muodoltaan virtaviivaisia jäätikön liikkeen suuntaisesti. Onkiniemen kallion pinnassa on nähtävissä hentoja ristikkäisiä uurreita, jotka ovat syntyneet jäätikön pohjalla olleiden kivien raapiessa kalliota. Erilaissuuntaiset uurteet kertovat jäätikön virtaussuunnista jääkauden eri vaiheissa.
Kallion ja lohkareen kivilajin, kiillegneissin alkuperä on muinaisen meren pohjassa. Kun vajaa kaksi miljardia vuotta sitten nykyisen Etelä-Suomen alueelle kohosi poimuvuoristo, merenpohjan savipitoinen aines vajosi syvälle maankuoreen. Siellä korkeassa paineessa ja lämpötilassa aines muuttui eli metamorfoitui kiillegneissiksi. Korkea vuoristo kului pois vuosimiljoonien aikana, mutta tämäkin kallio on sen jäänteitä.
TEHTÄVÄ: Mene annettuihin koordinaatteihin. Ota itsestäsi tai jostain itsellesi kuuluvasta kuva kiven kanssa ja liitä se lokkaukseen tai lähetä viesti sähköpostilla tai viestikeskuksen kautta.
Virtual Rewards 5.0 - 2026-2027
This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between February 3, 2026 and February 3, 2027. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 5.0 on the Geocaching Blog.