Tyrvään vanha kirkko (Tyrvään Pyhän Olavin kirkko)
Kirkko on rakennettu myöhäisgotiikan aikoihin (1506-1516), ja sen suunnittelijana pidetään Huittisten mestaria. Kirkko valmistui aikanaan talkoovoimin, sillä keskiajalla laki määräsi jokaisen maata omistavan talollisen tuomaan työmaalle sekä tarvikkeita että työvoimaa. Talkoot eivät olleet siten täysin vapaaehtoisia. Kirkko rakennettiin lähiseudulta tuoduista kivistä, jotka muurattiin kalkkilaastin avulla paikoilleen.
Se sijaitsee Rautaveden rannalla Kallialan kylän Vanhankirkonniemellä. Sijaintipaikka kuuluu Suomen kansallismaisemiin, ja se muodostaa ympäristöineen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.
Vanha kirkko rakennettiin alkujaan vanhalle palvontapaikalle, jossa on mahdollisesti aiemmin ollut kaksikin puukirkkoa. Kirkko paloi 1600-luvun alkupuolella, jolloin sisustus jouduttiin rakentamaan käytännössä alusta. Kirkkoa käytettiin 1800-luvun puoliväliin, mutta Tyrvään kirkon valmistuttua vuonna 1855 se jäi autiokirkoksi. Kirkkoa korjattiin 1900-luvulla, ja sen paanukatto korjattiin talkoilla 1990-luvulla. Paanukattotalkoista muodostui suururakka, ja sen käytännön järjestelyt olivat mittavat. Niiden aikana veistettiin 18 000 paanua. Museovirasto edellytti, että paanut veistetään käsin, jolloin katon elinkaari pitenee.
Vain kolme viikkoa talkoiden valmistumisen jälkeen syksyllä 1997 murtovaras sytytti kirkon tuleen. Tuli tuhosi käytännössä kaikki puuosat, sekä ainutlaatuinen 1700-luvun sisustuksen että uudet paanut. Paikallinen tuhopolttaja otettiin kiinni v. 2002.
Suunnitelmat kirkon jälleenrakentamiseksi alkoivat heti palon jälkeen. Heti palon jälkeen kirkko suojattiin väliaikaisella katolla ja pressulla. Tyrvään käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen kiviosasto korjasi seinämuurit vuosina 1998–1999, ja sen jälkeen uudet paanut veistettiin talven 1999–2000 aikana. Paanukatto oli valmis syksyllä ja sisätilojen tynnyriholvikatto, valkoiseksi kalkitut seinät, ovet ja lattia joulukuussa 2000. Talkoissa kaikille löytyi tekemistä. Isäni osallistui paanukaton tekoon, mm. keikkuen kirkonharjalla köysi vyötäröllään.
Korjaustyöt saivat kansallista huomiota. Jälleenrakentaminen onnistui keräysten ja lahjoitusten sekä kaikkiaan noin 1 200 hengen suuruisen talkooväen avulla. Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkko keräsi talkoorahastoon yli miljoona markkaa. Kansalaisliike keräsi kaikkiaan 1,8 miljoonaa markkaa.
Sakariston puoleisessa lappeessa on teksti "Talkoilla rakennettu". Rahaa kului noin 1,14 miljoonaa euroa, ja ammatti-ihmisten apu ja talkootyö arvioitiin melkein yhtä suureksi eli miljoonaksi euroksi. Sui generis, vertaansa vailla, kuvasi arkkipiispa Jukka Paarma ihmisten talkoopanosta.
Taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen maalasivat sisätilat vuosina 2005-2009. Kirkkomaalausprojekti oli suurin itsenäisen Suomen aikana.
Lähde: Wikipedia
Kirkko ei ole aktiivisessa käytössä, mutta siellä pidetään vihki- ja kastetilaisuuksia sekä kesäisin jumalanpalveluksia.
Kannattaa käydä katsomassa kirkkoa myös sisältä, jos mahdollista.
Avoinna:
17.5.-31.8.2026, su-pe klo 11-16. Syyskuussa 2026 su klo 11-16.
TEHTÄVÄ:
Mene annettuihin koordinaatteihin ja ota valokuva, jossa näkyy samaan aikaan:
1. "TALKOILLA RAKENNETTU" ja
2. sinä itse (tai osa, kasvojen ei tarvitse näkyä) sekä nimimerkkisi
Liitä kuva loggaukseen tai voit lähettää sen viestikeskuksen kautta.
Vapaaehtoinen tehtävä: kerro millaisiin talkoisiin olet osallistunut.
Ja luonnollisesti loggaus käyntipäivälle.
Virtual Rewards 5.0 - 2026-2027
This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between February 3, 2026 and February 3, 2027. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 5.0 on the Geocaching Blog.