Tällä alueella sijaitsi ja historiallisesti edelleen sijaitsee Karvian vanhin talo (vakituinen asumus), nykyiseen Kantin kylään Ruotsinvallan aikana perustettu Kyrö-Skantz, tutummin Karvian Skantsi, Skanssi tai Kantti, aik. myös Hämeenskanssi. Se on paitsi Karvian myös koko Pohjois-Satakunnan muistorikkaimpia taloja, joka on kokenut pitkän olemassaolonsa aikana monenkirjavia vaiheita.
Paikan värikäs historia ulottuu aina 1500-luvulle, jolloin marski Klaus Fleming saapui Karviaan ratsumiestensä kanssa ja alkoi rakentaa kuningas Sigismudin käskystä maalinnaketta vanhan kangastien eli Kyrönkankaantien varteen. Tie toimi kesäisin ainoana yhdysväylänä Suomen (tarkoittaen Varsinais-Suomea) ja Pohjanmaan välillä. Linnaketta ei perustettu vihollista vaan oman maan asukkaita vastaan. Etelässä pelättiin nuijasodan (1596-1597) aikana Pohjanmaan talonpoikien kansannousua ja siihen haluttiin varautua ampumahaudoin ja tykkipatterein. Kyrönkankaantie oli Jaakko Ilkan johtamien nuijamiesten kulkuväylä.
Vuonna 1632 linnoituksen päätehtäväksi tuli ottaa kiinni Ruotsin sotaväkeä piileskeleviä (ja muitakin sinne kelpaavia) miehiä. Suurvaltakauden Ruotsi tarvitsi kipeästi lisää sotilaita mm. 30-vuotisen sodan (1618-1648) verottaessa sotaväkeä. Erään kuvauksen mukaan linnoitukseen koottiin ympäristön maakunnista nuoria miehiä, jotka raudat jaloissa ja vahvasti vartioituina kuljetettiin satamakaupunkiin ja Turkuun sekä sieltä edelleen sotatantereelle. Sotaan saattoi joutua, vaikkei olisi sotaväkeen koskaan kuulunutkaan. Riitti, että oli nuori, sotakelpoinen mies, joka pahaa aavistamatta kulki pitkin tätä vanhaa valtaväylää ja joutui kiinniotetuksi.
Skantzin "rajavartioasemaura" jäi lyhyeksi komentajansa majori Yrjö Svinhufvudin kuoltua 1639. Hänen tilalleen ei nimetty ketään vaan kruunu aikoi yksityistää toiminnon. Ilmeisesti se osoittautui hankalaksi, joten Skantzin tiloissa päätettiin sallia yrittäjävetoinen kestikievarin pito. Kievarin toimintoihin liitettiin sotilaskarkureiden kiinniotto, mikä sopi uudelle yrittäjälle. Kievarin toimina alkoi 1640 ja sinne sijoitettiin sotilaita, joiden tehtävänä sotilaskarkureiden kiinniottaminen oli. Kievarille heidän majoituksensa oli win-win-tilanne, sillä sotilaat käyttivät myös muuten kievarin palveluita hyväkseen. Asiakkaina oli myös muita seudulla liikkuvia sotilaita sekä Kyrönkankaantien matkustajia.
Kestikievari tarjosi matkailijoille ruumiinravintoa, majapaikan ja hollikyytejä minkä lisäksi siellä pyöri sotilaita sekä hengellisistä asioista huolehtiva pappi. Skantzissa oli 1600-luvulla pappila, vaikka paikkakunnalla oli vain yksi toinen talo, vuonna 1634 perustettu Stor-Karvia. Kievarin ja tämän yhden talon asukkaiden lisäksi Karviassa oleskeli kuitenkin paljon kalastajia ja metsästäjiä mm. Hämeenkyröstä ja Ikaalisista, jotka saattoivat asua tilapäisasumuksissaan pitkiäkin aikoja, joten papin palveluille katsottiin ilmeisesti olevan riittävästi tarvetta.
Kievarilla meni hyvin isoonvihaan (1713-1721) saakka. Se koki täydellisen hävityksen heti vuonna 1713. Periksi ei kuitenkaan annettu, vaan kievari löytyi 10 vuoden kuluttua jälleen kievariluettelosta.
1800-luvulla Kyrönkankaantie todisti jälleen sotajoukkojen liikkeitä. Kun Suomen armeija vetäytyi talvella 1808 pohjoiseen, joukot ohittivat Karvian molemmilta puolilta. Tähän aikakauteen liittyy myös surkuhupaisa tarina. Kun suomalaiset pakottivat venäläiset perääntymään Kauhajoen taistelun 1808 jälkeen, he tulivat Kanttiin päin. Karvian, Honkajoen ja mahdollisesti Isojoenkin miehet laativat suunnitelman ryöstää venäläisten kuormasto ja tehdä muutenkin vastarintaa. Suunnitelma epäonnistui, koska helteisenä poutapäivänä töitä tehtyään ja kuormastoa odotellessaan hikiset miehet menivät saunaan, mistä venäläiset heidät yllättivät. Ilmeisesti tästä taistelusta muistona on edessäsi olevan aitan seinässä edelleen nähtävissä luodinreikiä.
Entä nykytilanne? Skanzin alkuperäiset rakennukset ovat tuhoutuneet tulipalossa. Linnakkeen tarkkaa ulkoasua ei tunneta. Edessäsi oleva, vuodelta 1710 peräisin oleva aitta luodinreikineen pelastui tulipalolta ilmeisesti hieman syrjäisemmän sijaintinsa ansiosta. Se ei kuitenkaan ole enää ihan alkuperäisellä paikallaan vaan sitä on tietöiden yhteydessä siirretty.
Kuvan 2 kohde, waypointeista löytämäsi hirsinen linnoitus on muiden aikakaudelta tunnettujen linnoitusten innoittamana laadittu kuvitelma siitä, miltä linnake olisi voinut näyttää. Alkuperäinen linnoitus sijaitsi kuvan 1 aukealla. Siitä on jäljellä yksi redutin raunio, n. metrin korkuinen kaartuva valli, jonka sisäpuolella on halkaisijaltaan n. 15 m levyinen kuoppa. Paikka sijaitsee jokitörmällä Kantin talon mailla ja on metsittynyt. Toinen alueelta tunnettu redutin raunio ei Museoviraston mukaan enää erotu, mutta oli vielä 1940-luvulla nähtävissä.
Kyrö-Skanz esiintyy Karvian vaakunassa.
TEHTÄVÄT
Ota kaksi (2) valokuvaa ja liitä ne loggaukseesi. Luovuudesta ja lisäkuvista plussaa! Sinun ei tarvitse odottaa loggauslupaa omistajalta, vaan voit logata käyntisi heti.
KUVA 1: MÄKI-KANTIN AITTA. Ota kuva itsestäsi, lemmikistäsi, nimimerkistäsi tai jostakin omistamastasi esineestä niin että myös aitta tai luodinreiät näkyvät kuvassa.
KUVA 2: KULTTUURIKESKUS SKANTZ. Ota kuva itsestäsi, lemmikistäsi, nimimerkistäsi tai jostakin omistamastasi esineestä niin että voudinmaja tai laskusillan väkipyörät näkyvät kuvassa (jälkimmäiset vain jos käynnissä oleva tapahtuma ei estä kuvan ottamista).
Kasvojesi ei tarvitse näkyä kuvissa. Vastaukset voi lähettää myös viestikeskuksen kautta.
Alla esimerkkikuvia:
Tekstin lähteet: useita eri artikkeleita Kyrönkankaantie-verkkosivustolla messon.fi sekä Wikipediassa. Muinaisjäännöstä koskevat tiedot Kulttuuriympäristön palveluikkunasta.
Virtual Rewards 5.0 - 2026-2027
This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between February 3, 2026 and February 3, 2027. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 5.0 on the Geocaching Blog.