Fröknarna - Drumliinisaaret
Tehtävät paikan päällä.
1) Kun olet saaressa, mitkä tekijät viittaa drumliiniin?
2) Kuinka korkea uskot drumliinin olevan merenpinnasta ja minkä prosessin ansiosta tämä drumliini on saari?
3) Ota kuva saaressa alkupisteen luona ja liitä se lokiin tai vastausten yhteyteen.
Voit logata kätkön, kun olet lähettänyt vastaukset omistajalle profiilin kautta.
Fröknarnan saaret
Itämeren pohjan muodot ja ainekset ovat monipuoliset: mäkiä, harjanteita, tasankoja ja rotkoja. Osaa pohjasta peittää kallio, kivikko tai sora. Pehmeitä pohjia puolestaan peittää hiekka, savi tai lieju. Pohja on paikoitellen jopa kaksi miljardia vuotta vanhaa peruskalliota. Itämeri on käytännössä viime jääkauden muovaama allas, ja sen pohja sekä saaret ovat osin jäätikkömuodostumien aikansaannoksia.
Suomen talouselämän hotspotin, Keilaniemen, naapurissa sijaitsee geologiselta historialtaan mielenkiintoinen kahden saaren ryhmä nimeltä Fröknarna. Saaret ovat molemmat virtaviivaisia ja melko saman näköiset. Saaret ovat helppokulkuisia kävellä ja enimmäkseen karua männikköä. Ympäristön vesialue on matalaa, vesiväylien kohdalta ruopattua. GTK:n maaperäkartassa saari on merkitty jääkauden aikaisena muodostumana.
Saaret ovat geologisesti drumliineja ja syntyneet viime jääkautena mannerjäätikön etenemisen aikana. Nämä drumliinit ovat siinä mielessä spesiaaleja, että ne ovat saarina meressä. Varsinkin toinen Fröknarna -saarista, jossa tämä maakätkö sijaitsee, poikkeaa pk-seudun muista saarista sen muodon kautta, jollaista kutsutaan drumliiniksi. Drumliinit ovat yleensä melkein tismalleen saman muotoisia, joten ne on helppo erottaa.
Näet täällä mannerjäätikön etenemisen ja maankohoamisen yhteisvaikutuksen tuhansien vuosien aikana. Drumliini on vähän kuin luonnon nuoli, joka osoittaa jäätikön etenemisen suunnan. Jos vierailee saarella, sitä ei välttämättä uskoisi erikoiseksi ilman selitystä.
Pienempää saarta kutsutaan joskus nimellä Lilla Fröken ja isompaa Stora Fröken. Pieniä saaripareja on nimetty Fröknarnan tapaan myös muualla etelärannikolla sukulais-sanoilla.
Suomessa drumliinit ovat hyvin yleisiä, mutta drumliinisaaret harvinaisempi näky, koska jäätikön sulamisvesi on peittänyt suurimman osan vastaavista muodostumista meren pohjalle. Alla on kuva saarista alavasemmalla.
Tämä maakätkö sijaitsee Lilla Frökenissä. Saareen on yksityinen laituri, joka on portilla suljettu. Kätköä ei siis voi lähestyä sitä reittiä ellet satu omistamaan venepaikkaa kyseiseltä laiturilta. Saareen pääsee pienellä paatilla tai hyvänä jäätalvena jäätä pitkin.
HUOMIOI kuitenkin, että jää voi olla heikompaa rakennetuilla alueilla ja lähellä kapeita salmia, joten ole varovainen.
Drumliinit
Drumliinit ovat viime jääkauden loppupuolella jäätikön etenemisen takia syntyneitä maastonmuotoja. Ne koostuvat pääosin moreenista, ja niillä on usein kalliosta muodostunut kohouma (stoss end) ja asteittain madaltuva "moreenihäntä" (lee slope). Drumliini koostuu siis jyrkästä ja loivasta päästä. Jäätikön tulosuunta on jyrkän pään suunnasta.
Moreeni on Suomen yleisin, mannerjäätikön kuljettama ja kerrostama sekalainen maalaji, joka sisältää kiviainesta savesta suuriin lohkareisiin. Se peittää noin 53 % Suomen maapinta-alasta ja on usein tiivistä, mikä tekee siitä hyvän perustusmateriaalin.
Drumliinien synty tunnetaan pääpiirteissään, mutta tarkka syntymekanismi on edelleen yksi glasiaaligeologian suurimmista keskustelunaiheista. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että ne ovat syntyneet jäätikön alla sen liikkeen suuntaisiksi, virtaviivaisiksi moreeniselänteiksi. Jäätikkö eteni ja kuljetti mukanaan runsaasti irtoainesta ja kun se kohtasi kallion, se ei pystynyt jyräämään sitä, vaan moreeni ylitti kallion kerääntyen sen toiselle puolelle.
Drumliinit voivat olla jopa kilometrin pituisia selänteitä tai pieniä flutingeja, joissa ei yleensä ole jyrkkää päätä ja kalliota. Drumliineita on montaa tyyppiä ja niitä voi olla esimerkiksi törmännyt toisiinsa. Sekä muokkautuneita syntymisen jälkeen, niin että ne eivät enää muistuta moreeniselännettä.
Drumliinit ja Itämeri
Yleensä drumliinit ovat mantereella tai merenpohjalla, harvemmin omina saarina. Tämä siksi, koska Pääkaupunkiseudulla kallioperä on monin paikoin lähellä pintaa ja maaperäolosuhteet eivät ole yhtä suotuisia drumliinien muodostumiselle tietyillä alueilla. Drumliinit syntyvät parhaiten alueilla, joissa on sopivaa moreeniainesta. Myöhemmät prosessit ovat saattaneet myös muokata merenpinnalla olevia drumliineja voimakkaasti.
Drumliinit ovat syntyneet kauan ennen Itämerta ajalla, jolloin alue oli mannerjäätikköä. Kun mannerjää suli Veiksel-jääkauden päättyessä noin 12 000 vuotta sitten, sen valtava paino maankuorta vastaan hävisi. Kun jää suli, maa alkoi kohota takaisin ylöspäin, mitä kutsutaan maankohoamiseksi. Etelä-Suomessa maankohoaminen on ollut hitaampaa kuin Pohjanlahdella, mutta silti merkittävää.
Jääkauden jälkeen Itämeri on kehittynyt monessa vaiheessa jään sulamisen ja maankohoamisen takia. Kun merenpinta suhteessa maahan laski tarpeeksi, drumliinien harjat alkoivat näkyä saarina ja ne nousivat merestä pikkuhiljaa. Tämä sijoittuu jääkauden jälkeiseen aikaan. Jään sulamisen jälkeen kohoamisnopeus oli nopeimmillaan useita senttejä vuodessa. Myöhemmin tahti hidastui nykyiseen ~2–4 mm/vuosi.
Vaikka drumliinit ovat koostuneet käytännössä irtoaineksesta eli moreenista, ne ovat säilyneet tähän päivään saakka, koska jäätikkö puristi moreenin erittäin tiiviiksi. Aines ei ole löyhää hiekkaa, vaan kovaa ja tiukasti pakkautunutta massaa. Aallokko ei Itämeressä ole valtameren tasoa, mikä olisi voinut huuhtoa saaret pois. Saarten kasvillisuus sitoo moreenia tehokkaasti ja hidastavat mahdollista eroosiota merkittävästi.
The drumlin islets of Fröknarna
Tasks
1) When you are on the island, which factors indicate that it is a drumlin?
2) How high do you estimate the drumlin rises above sea level? Which process caused this drumlin to become an island?
3) Take a photo of you or your personal item at the gz.
You can log the cache after sending the answers via profile page.
Fröknarna
The bottom of the Baltic Sea is diverse in both landforms and materials: hills, ridges, plains, and valleys. Parts of the seabed are covered by exposed bedrock, stones, or gravel. Softer bottoms, in turn, are covered by sand, clay, or mud. In places, the seabed consists of bedrock that is up to two billion years old. The Baltic Sea is essentially a basin shaped by the last Ice Age, and its seabed and islands are partly the result of glacial formations.
Next to Finland’s economic hotspot of Keilaniemi, there is a geologically intriguing group of two islands called Fröknarna. Both islands are streamlined and fairly similar in appearance, which is no coincidence. They are easy to walk across and are mostly covered with pine forest. The surrounding waters are shallow, and the navigation channels have been dredged. On the Geological Survey of Finland (GTK) soil map, the island is classified as a drumlin.
Geologically, the islands are drumlins formed during the last Ice Age as the continental ice sheet advanced. What makes these drumlins special is that they exist as islands in the sea. Especially the Fröknarna island where this ec is located stands out from most islands in the Helsinki metropolitan area because of its exact characteristic drumlin shape. Drumlins are typically uniform in form, which makes them relatively easy to identify.
Here, you can observe the combined effects of the advancing ice sheet and post-glacial land uplift over thousands of years. A drumlin is like a natural arrow pointing in the direction of ice movement. If you visit the island without background information, you might not immediately recognize it as anything unusual.
Drumlins are very common in Finland, but drumlin islands are rarer, because meltwater and subsequent sea-level changes have submerged most similar formations beneath the sea. Below is an image of the islands in the lower left corner.
This earthcache is located on Lilla Fröken. The island has a private pier that is closed with a gate. Therefore, the cache cannot be approached from that pier unless you happen to own a berth at that pier. The islet can be accessed by a small boat and, during a good ice winter, by walking across the ice.
HOWEVER, note that the ice may be weaker in built-up areas and near narrow straits, so exercise caution.
Drumlins
Drumlins are landforms created toward the end of the last Ice Age due to the movement of the glacier. They consist mainly of till and often have a bedrock core forming a raised (stoss end) and a gradually tapering “till tail” (lee slope). A drumlin therefore has a steep end and a gentle end. The direction of ice movement was from the steep end toward the gentle end.
Till is Finland’s most common soil type. It is a mixed sediment transported and deposited by the continental glacier, containing material ranging from clay to large boulders. It covers about 53% of Finland’s land surface and is often dense and compact, making it a good foundation material.
The general formation of drumlins is understood, but the exact formation mechanism remains one of the biggest debates in glacial geology. Researchers agree that they formed beneath a glacier as streamlined till ridges aligned with the direction of ice movement. The glacier advanced, carrying large amounts of loose material. When it encountered bedrock, it could not override or crush it completely, so the till passed over the rock and accumulated on its downstream side.
Drumlins can be ridges up to a kilometer long or small flutings, which usually do not have a steep end or a bedrock core. There are many types of drumlins, and they may, for example, merge together. Some have also been reshaped after their formation so that they no longer resemble clear ridges.
Drumlins at the Baltic Sea
Drumlins are usually found on land or on the seabed, and more rarely as distinct islands. This is because in the Helsinki metropolitan area, bedrock is often close to the surface, and soil conditions are not equally favorable for drumlin formation in certain areas. Drumlins form best in regions where suitable till material is available. Later processes may also have significantly reshaped drumlins located at sea level.
Drumlins formed long before the Baltic Sea existed, at a time when the area was covered by a continental ice sheet. When the ice sheet melted at the end of the Weichselian Ice Age around 12,000 years ago, its enormous weight pressing down on the Earth’s crust disappeared. As the ice melted, the land began to rise again; a process known as post-glacial rebound or land uplift. In southern Finland, land uplift has been slower than around the Gulf of Bothnia, but it has still been significant.
After the Ice Age, the Baltic Sea developed through multiple stages due to melting ice and land uplift. When the relative sea level dropped sufficiently, the crests of drumlins began to emerge as islands and gradually rose above sea level. This took place in the post-glacial period. Immediately after deglaciation, uplift rates were at their fastest; several centimeters per year. Later, the rate slowed to the present-day ~2–4 mm per year.
Although drumlins consist essentially of unconsolidated material, till, they have survived to the present day because the glacier compressed the till into a very dense mass. The material is not loose sand, but hard and tightly compacted sediment. Wave action in the Baltic Sea is not at the scale of an ocean, which might otherwise have washed the islands away. The vegetation on the islands effectively binds the till and significantly slows possible erosion.