Geologinen aikakausi
Prekambrikausi on geologinen aikakausi. Se kattaa noin 88 % maapallon historian ajasta. Prekambrikaudella tapahtui planeetan pinnan ja ilmakehän muodostuminen ja elämän alkuvaiheet; ensimmäiset monisoluiset organismit kehittyivät.
Rauman diabaasialue
Rapakiven ja peruskallio-alueen rajamailla oleva diabaasialue Sorkan alueella on harvinainen. Satakunnan diabaasi muodostuu plagioklasimaasälvästä, augiitista, oliviinista ja ilmeniitti-magnetiitista ja se on rautarikas kivilaji. Se sisältää noin 12 % rautaa, kun taas koostumukseltaan samankaltainen gabro sisältää rautaa 6-7 %. Diabaasi on purkautunut maankuoren halkeamia pitkin pinnalle ja valunut maanpintaa myöten. Kiviaines on ollut laavana helposti juoksevaa. Laavan juoksevuus on melko suoraan verrannollinen sen rautapitoisuuteen. Satakunnan diabaasi on ollut purkautuessaan vesimäisen juoksevaa ja siten saattanut levitä laajoiksi patjoiksi maanpinnalle. Satakunnan oliviinidiabaasit ovat prekambrikaudelta.
Diabaasi voi olla väriltää mustaa, tummanharmaata tai harmaata. Sen rakenne on ofiittinen; plagioklaasi näkyy levymäisinä kiteinä. Diabaasi on hieno- tai keskirakeinen. Oliviinia esiintyy esimerkiksi diabaasissa. Oliviini on väriltään tavallisesti oliivinvihreä, pullonvihreä, ruskea tai punaruskea.
Kuva: GTK. Aineen kiertokulku.
Sorkassa sijaitsevat Rannanvuori ja laajempi Huikunvuori ovat diabaasialueita. Kallioalueet kuuluvat osittain Natura-alueeseen. Huikunvuoren pohjoisosan rinteillä on laajat, vallimaiset Litorinamerivaiheen aikaiset rantalohkareikot.
Litorinameri
Valtameren vedenpinnan noustessa suolainen vesi alkoi kulkeutua Tanskan salmien kautta Itämereen, mikä käynnisti niin sanotun Litorinameren vaiheen noin 9 000 vuotta sitten. Tänä aikana meren pohjaan kerrostui liejusavea, ja simpukka- sekä kotilolöydöt viittaavat siihen, että vesi oli tuolloin nykyistä suolaisempaa.
Vedenpinnan nousu oli paikoin niin nopeaa, että maankohoamisen reuna-alueilla meri nousi nopeammin kuin maa kohosi. Tätä ilmiötä kutsutaan transgressioksi. Arvioiden mukaan valtameren pinta oli korkeimmillaan noin 8 000–7 000 vuotta sitten, jopa pari metriä nykyistä tasoa ylempänä, minkä jälkeen se on vähitellen laskenut nykyiselle korkeudelleen.
Samalla Itämeren suolapitoisuus on vähentynyt, kun yhteys valtamereen Tanskan salmien kautta on madaltunut. Suomen rannikolla vedenpinta näyttää laskeneen vieläkin enemmän maankohoamisen seurauksena.
Kuva GTK. Itämeren vaiheet.
Litorinamerivaiheen aikana Itämeren pinta oli nykyistä korkeammalla ja aallokko voimakkaampaa. Tämä vaikutti rantalohkareikkojen syntyyn.
Aallot huuhtoivat rantavyöhykkeeltä hienomman aineksen pois. Jäljelle jäivät suuremmat ja painavammat kivet ja lohkareet, joita aallot vielä liikuttelivat ja kasasivat rantaan.
Tämä kätkö esittelee Sorkan diabaasialueen. Alkupisteellä tutustut Huikunvuoren diabaasiin ja Litorinameren aikaansaamiin muutoksiin kalliossa. Näet paikan päällä muinaisten rantavoimien syövyttämiä koloja. Rantalohkareikko -pisteellä näet suuren Litorinameren jälkeensä jättämän rantalohkareikon. Kuva lokiin otetaan Rannanvuoresta, joka on myös diabaasikalliota. Rannanvuoren avokallioisilla jyrkänteillä diabaasi erottuu hyvin.
Tehtävät (alkupiste) Huikunvuori:
1. Kuvaile, miten ja mistä tunnistat oliviinidiabaasin kyseisessä paikassa. Kerro sen väristä ja rakeisuudesta. Kerro, miten se eroaa ympäröivästä kalliosta.
2. Tutki kalliossa olevia koloja. Onko poiskulunut kiviaines diabaasia? Perustele.
3. Miten kolot ovat muodostuneet?
Tehtävät (rantalohkareikko) Huikunvuori:
4. Miksi rantalohkareikko on muodostunut juuri tähän?
Voit lokata kätkön lähetettyäsi vastaukset kätköttäjälle.
5. Ota kuva nimikyltistäsi tai jostain muusta sinulle kuuluvasta siten, että Rannanvuori näkyy taustalla. Liitä tämä lokitekstiisi.
