Aisopoksen eläinsadun mukaan kettu löysi pihlajapuun, ja halusi syödä puusta roikkuvia marjoja. Se yritti napata niitä puusta, mutta ne olivat liian korkealla yltääkseen niihin. Hetken aikaa turhaan yritettyään kettu luovutti ja lohdutti itseään toteamalla, että ne ovat kuitenkin happamia, vaikka niitä olisi tehnyt mieli.
Tavataan tällä kertaa teeman mukaisesti Pihlajasaaressa ravintolan terassilla sään niin salliessa, jossa voidaan nauttia omakustanteisesti virvokkeita. Viimeksi tavattiin Pihliksen keittokatoksella elokuussa 2024. Pihlajasaari on vanha huvilasaari, josta Läntisen Pihlajasaaren Helsingin kaupunki jakoi vuokratuiksi huvilapalstoiksi 1800-luvun lopulla. Huviloiden vuokra-aika päättyi vuoden 1928 lopussa, ja seuraavana vuonna saari avattiin yleisön virkistyskäyttöön. Useimmat huvilat ovat vieläkin pystyssä, ja miittipaikkana toimiva kesäravintola toimii yhdessä niistä. Nykyisin Pihlajasaari on suosittu ulkoilu- ja virkistyssaari, jossa voi uida, saunoa ja liikkua. Saaren kiertää noin parin kilometrin mittainen luontopolku, joka tarjoaa tietoa Pihliksen historiasta.
Miittipaikka ei kuitenkaan ole ketun tavoin saavuttamattomissa, vaan paikalle pääsee maksullisilla yhteysaluksilla tai omalla veneellä.
Tervetuloa! 🦊