Tämä on maakohde, earthcache. Maakohteessa ei ole kätköpurkkia. Voit kirjata käynnin, kun olet tutustunut kohteen geologiseen opetukseen ja suorittanut kätkökuvauksen tehtävät. Vastauksesi lähetät helpoiten viestikeskuksen kautta. Kun olet vastannut kysymyksiin, voit merkitä kohteen löydetyksi. Kätkön omistaja on yhteydessä jos vastauksien kanssa on ongelmia.
- Mistä suunnasta arviot hiekan kulkeutuneen tänne?
- Kuvaile minkäkokoista, väristä ja muotoista hiekka on kohteessa?
- Minkä kokoinen Hiisijärvi on nykyään?
- Ota kuva niin että kuvassa näkyvät kätköilynimimerkkisi tai joku henkilökohtainen tavarasi. Liitä kuva lokiisi.
Hiisijärven hietikoiden hiekka on siis 9000 vuoden takaista jääjärvisedimenttiä, jääjärvihietaa, joka paljastui näkyviin veden alta vuoden 1761 vedenlaskussa. Sotkamon jääjärven purkauduttua tuuli muokkasi maisemaa harjuvyöhykkeillä. Lentohiekkavallit kasaantuivat dyyneiksi, ja niin saivat alkunsa Hiisijärven alueen kasvuolosuhteiltaan kuivat jäkäläkankaat.
Syntytapa:
Mannerjäätikön sulaessa sen eteen syntyi patoutuneita järviä, joiden vesi oli kylmää ja virrat heikkoja. Jäätikköjoet toivat mukanaan runsaasti moreeniainesta, joka lajittui veden pyörteissä karkeudensa mukaan.


Hiisijärven muuttuminen vuonna 1761, kuva Hiisijärven opastetaulusta.
Nykyinen Hiisijärvi on pinta-alaltaan vain kymmenesosa alkuperäisestä. Syynä tähän on vuonna 1761 tapahtunut vedenlasku. Hallituilla vedenlaskuilla pyrittiin lisäämään maatalousmaata. Hiisijärvellä vedenlasku kuitenkin riistäytyi hallinnasta muuttuen katastrofinomaiseksi purkaukseksi.
Jääjärvisedimentti
Jääjärvisedimentit ovat viimeisen jääkauden sulamisvesien patoamiin altaisiin kerrostuneita maalajeja. Hienorakeinen jääjärvihieta syntyi, kun sulamisjokien kuljettama hieno aines (raekoko \(0{,}06 \dots 0{,}2\)
Hiekka on peräisin noin 9000 vuoden takaa. Sitä kutsutaan jääjärvihietaksi sen hienon koostumuksen vuoksi.
Järvimalmi
Hiekan seasta voi löytää limoniittiä eli järvimalmia, josta jalostettiin 1700- ja 1800-luvuilla rautaa suppilomaisissa maakuopissa.