Aloituspisteessä löydät oven ja ovesta kyltin, jossa lukee KILPIMÄKI. Sen alla on kaksi riviä numeroita (yhteensä 7 numeroa). Koordinaatit kätkölle saat helposti muodostamalla GADE-koodin kaavaan N62 PR.KFU E26 QJ.HWA.
Jos esimerkiksi löysit numerot 33 ja 22111, muodosta numerosarja 1112233. Muista toistaa numerot, jotka esiintyvät useammin kuin kerran! Lisää puuttuvat numerot (0-9) sarjan perään suuruusjärjestyksessä, esimerkiksi 11122330456789. Täytä alla aakkos-lokerikko toistaen numerosarjaa, kunnes lokerikko on täynnä:
| A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
J |
K |
L |
M |
N |
O |
P |
Q |
R |
S |
T |
U |
V |
W |
X |
Y |
Z |
| 1 |
1 |
1 |
2 |
2 |
3 |
3 |
0 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
1 |
1 |
1 |
2 |
2 |
3 |
3 |
0 |
4 |
5 |
6 |
7 |
Voit myös laskea koordinaatit syöttämällä numerot tähän erinomaiseen työkaluun.
Struven ketju - Kilpimäki
Struven ketjun piste, joka on ollut merkintä kahdessa kalliossa . Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Kilpi-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kilpimäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta.
Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella.
Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa.
Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
Lähde: Maanmittauslaitos