Koitelinkoski Kiiminkijoen varressa on suosittu käyntikohde
erityisesti kevättulvien aikaan, kun ihmiset tulevat katsomaan
jäiden lähtöä. Kevätaikaan koskialue on myös suosittu melontakohde.
Koiteli paljastui merestä n. 3000-3500 ekr. Varsinaisen
Koitelinkosken rannalle ei ole ollut tiloja, vaan rannat ja saaret
ovat olleet lähiseudun asukkaiden yhteistä aluetta. Isompia saaria
käytettiin lehmien ja lampaiden kesälaitumina. Koiteli-sana tulee
saamen kielen sanasta kuoutel(is),´keskellä oleva´.
Kiiminkijoki on 170 kilometriä pitkä, rakentamaton joki.
Kiiminkijoki saa alkunsa Puolangalta ja virtaa Utajärven,
Ylikiimingin, Kiimingin ja Haukiputaan kuntien kautta
Pohjanlahteen. Jokialueen näyttävimmät kosket ovat Kalliuskoski
Puolangalla, Kurimokoski Utajärvellä ja Koitelinkoski Kiimingissä.
Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous, Hepokongäs, kuuluu
Kiiminkijoen latvavesistöön Puolangalla. Kiiminkijoen arvellaan
saaneen nimensä saamen kielen verbistä kapmat, ´jylistä, kohista´.
Kiiminkijoen uitto loppui vuonna 1958.