Vehmaan kirkko

(kätkö ei ole kiviaidassa, eikä mitään tarvi purkaa)

Vehmaan keskiaikainen kivikirkko on nykytiedon valossa rakennettu noin vuosina 1425–1450. Vuodesta 1447 kirkko on omistettu Pyhälle Margareetalle. Kirkkoa ympäröi hautausmaa, jolla sijaitsevat myös Eneskiöld- ja Stackelberg-sukujen hautakappelit. Kirkkotarhan pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1826 valmistunut myöhäiskustavilainen kellotapuli.

Vehmaasta seurakuntana löytyy maininta jo vuodelta 1331. Paavi Gregorius VII lupaa kirjeessään v. 1377 sadan päivän aneet kymmeneksi vuodeksi Vehmaan kirkon rakennustöitä tukeneille. On oletettu, että Vehmaan kirkko on rakennettu jo 1300-luvun alussa, ja mainitun paavin kirjeen aikaan rakennettiin holveja (Suomen kirkot, Vehmaan rovastikunta 1959). Vehmaan kirkon vanhin esine, kärsivää Kristusta esittävä veistos eteläisen oven yläpuolella, on 1300-luvun alkupuolelta, ”Upsalan koulukunnan tyyliä, Taivassalon ja Raision kirkkojen krusifiksien korkeatasoinen esikuva” (Suomen kirkot). Vehmaalainen Jussi Vikainen on korjannut veistoksen v. 1939. Myös kivisen kastemaljan jalusta on noin vuodelta 1300, gotlantilaista kalkkikiveä. Kansallismuseoon on siirretty gotlantilaista tyyliä oleva Piispa Nikolauksen patsas 1300-luvun alkupuolelta.

Nykyisen kirkon rakentaminen Museoviraston tutkijan, fil.tri Markus Hiekkasen kaikki Suomen keskiaikaiset kirkot käsittävässä väitöskirjassa (1994) ajoitettu vuosiin 1440-1470. Tältä ajalta ovat myös Kansallismuseoon siirretyt lyypekkiläinen Pyhän Margareetan patsas ja brysseliläinen alttarikaappi veistoksineen ja pari muutakin veistosta. Kirkon eteläisessä ulkoseinässä on nähtävissä merkkejä paikalla ennen sijainneesta rakennuksesta. Kastemaljan keski- ja yläosa sekä eteläisen oven vieressä oleva vihkivesiastia ovat kemiöläistä kalkkikiveä 1400-luvulta, Vehmaan koulukunnaksi nimettyä tyyliä. Alttaripöydän kansi on katoliselta keskiajalta, kalkkikivilaatta, johon on kaiverrettu viisi vihkiristiä.

Saarnatuolin on lahjoittanut hovioikeuden asessori Johan Munck v. 1652. Valaisinkruunut ovat lahjoituksia 1600-1800 –luvuilta. Suurikokoinen hautausvaakuna kertoo Nuhjalan ym. kartanoitten omistajan vapaaherra ja eversti Bernhard Rehbinderin kuolleen v. 1705. Vierellä on miekka, jonka on hänelle lahjoittanut kuningas Kaarle XI. Seinäkellon on lahjoittanut D.E. Hildén ollessaan Vehmaan kirkkoherrana 1871-1886.

Kirkkosalin eteläseinän kapea ikkuna on alkuperäinen, muut on laajennettu vv. 1778 ja 1905. Nykyiset penkit, alttarikaiteen ja lehtereitten ulkoasun on suunnitellut Turun kaupungin arkkitehti P. Gylich v. 1844.
Penkeissä oli alun perin ovet. 

Urkujen julkisivu on yksi ensimmäisistä, v. 1889 uuskaupunkilaisen J.A. Zachariassenin rakentamista, ja sen taakse on Kangasalan Urkutehdas tehnyt uudet 22-äänikertaiset urut v. 1957.

Kuori-ikkunan lasimaalaus on Hilkka Toivolan työtä v. 1974. Vasemmalla keskellä on Pyhä Margareeta, oikealla opetuslapsia kalastamassa, alhaalla vasemmalla ehtoollinen, oikealla kaste ja sanan kylvöä kuvaavat aukeavat siemenkodat, ylhäällä kirkkauden ja kärsimyksen kruunut.

Kirkko korjattiin ja konservoitiin ulkoa ja sisältä 1994-1996. Työ suoritettiin Museoviraston valvonnassa ja turkulaisen arkkitehtitoimiston Laiho-Pulkkinen-Raunio suunnittelemana. Holvit ja sisäseinät puhdistettiin alkuperäistä pintaa etsien, jolloin löydettiin ja konservoitiin kirkkosalista ja eteisistä muutamia osittain tuhoutuneita koristemaalauksia. Kuorin, sakariston ja läntisen eteisen eli asehuoneen lattiat uusittiin, penkit maalattiin alkuperäistä siniharmaata marmorointia jäljitellen. Alttarin restauroinnin yhteydessä siirrettiin Vehmaan kirkkoherrana 1887-1928 olleen Fr. W. Bergrothin lahjoittama Thorvaldsenin Kristus-patsaan kipsijäljennös sakastiin ja tilalle hankittiin Jussi Vikaisen krusifiksi vuodelta 1972. Keskiaikainen kastemalja otettiin käyttöön uuden sisämaljan avulla.

Korjauksen yhteydessä löydettiin arkeologisessa tutkimuksessa sakastin lattian alta alkuperäinen pappisalttarin perustus, hautoja asehuoneesta sekä sakastin ja asehuoneen lattian alta maapohjasta mm. parikymmentä keskiaikaista rahaa. Kuorin lattian alla on nähtävissä suuren hautaholvin jäänteet ja siitä ulos hautausmaan kiviaitaan johtavan tunnelin alkupää.

Korjattuun kirkkoon on hankittu uusia kirkkotekstiilejä: alttari-vaate, kalkkiliina, kasukka, stola, saarnatuolin ja lukupulpetin kirjaliina. Vihreäksi sarjaksi valittiin Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen oppilastöistä Anne Lundénin ehdotus. Ne myös valmistettiin siellä, ja otettiin käyttöön 4. adventtina 1996. Samalta suunnittelijalta tilattiin myös muut liturgiset värit, valmistajana Pirjo Lehto Maskusta.

TEHTÄVÄ

Vehmaan kirkko mysteeri ei ole kovin vaikea?

Vastaus, kyllä: N60° 40.555

Vastaus, ei: N60° 40.960

Kirkon parkkipaikalta löytyy polttoaineen jakelupiste / kylmäasema?

Vastaus, kyllä: E21° 40.444

Vastaus, ei: E21° 40.008

VALINNAINEN KYSYMYS: Pidätkö helpoista mysteereistä?

Kyllä: Katso vihje

Ei: väärä vastaus! :)