Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.
Noista ajoista on kaupunki laajentunut useiden kuntaliitosten myötä. Näiden multien myötä pääset tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginosiin tai kaupunginosien osa-alueisiin.
Luolaja on Hämeenlinnan 24. kaupunginosa. Kaupunginosassa sijaitsee rautakaudelta peräisin oleva Luolajan kylä. Historiallisissa lähteissä Luolaja mainitaan ensi kerran 1385 ja se oli keskiajalla Vanajan suurin kylä. 1800-luvulla Härkätietä oikaistiin Luolajan kautta. Koillisessa Luolaja rajoittuu Hattelmalanharjuun ja kaakossa valtatiehen 10. Luolajassa sijaitsee myös Ratasniityn teollisuusalue. (lähde: Wikipedia)
Tauno Palon lapsuus Luolajassa
Hämeenlinnan Myllymäessä Brännäsin perheeseen vuonna 1908 syntynyt näyttelijä Tauno Palo (k.1982 Helsingissä) vietti lapsuutensa joulut ja kesät Luolajassa Isovanhempiensa Aurora ja Antti Anderssonin luona perheen muutettua Helsinkiin. Isovanhemmat asuivat Hovilan talon mäkituvassa, jossa oli vain yksi huone ja eteinen. Puuseppä-isoisä oli töissä Hämeensaaren viinanpolttimolla. Tauno Palo oppi kertoman mukaan tekemään töitä lapsuutensa Luolajassa. Ensimmäiset julkiset esiintymisensä hän aloitti serkkujensa kanssa laulamalla aattoiltaisin Luolajan taloissa. Kuuluisana näyttelijänä Tauno Palo vieraili Luolajan jokakesäisillä palokuntajuhlilla. (lähde: hamewiki.fi)
Koordinaatit kätkölle saat seuraavasti:
Aloituspisteeltä näet rakennuksen, jossa on oranssilla pohjalla mustia numeroita ja kirjaimia. Lukusarjan kolme ensimmäistä numeroa = XXX
Kätkö löytyy N60° 58.310+XXX E024° 25.336+XXX