Sarjan muut kätköt ovat:
s/s Pitkäkoski
s/s Viitaa
s/s Henttu
Bonuskätkö: Koukunjoen Höyryvenhe
Olemme saapuneet Kilpivirralle, paikkaan jossa laivalla saattoi olla tuolloin hankaluuksia tulvaveden aikaan kapeassa rännissä. Vielä 1900-luvun alkupuolella vesireitti oli teiden huonon kunnon vuoksi tärkein kulkureitti Hernejärveltä Iisalmeen. Kesällä kaupunkiin päästiin kätevästi veneellä ja talvella kuljettiin jäitä pitkin hevosella. Hernejärven reitti sai ensimmäisen matkustajalaivansa nimeltä ”Viitaa I” vuonna 1904. Sen rakennutti rannassaan Viitaan Lyyrassa asuva maanviljelijä Paavo Lyyra. Koneen laittoi iisalmelainen seppämestari Kalle Smedberg. ”Viitaa I” kulki Viitaanjärven ja kaupungin välillä, sillä kivikkoinen ja matalavetinen Pitkäkoski ei päästänyt laivoja kauemmaksi. Kun kosken yläpuolisella Hernejärvellä tarvittiin tiheän ranta-asutuksen vuoksi omaa matkustaja-alusta, rakennutti Lyyra 1906 sinne soveltuvan moottorialuksen ”Viitaa II”. Kun reitti Iisalmesta Hernejärven perukoille kannatti hyvin, järjesti Ihotunlahden kauppias ja suurmaanomistaja Juho Kaarakainen hankkimansa laivat ”Ahvensalmi” ja ”Henttu” kilpailemaan Lyyran kanssa samalle reitille. Vuonna 1912 Kaarakainen sai vuorostaan kilpailijan paikkakuntalaisten perustamasta Koukunjoen Höyryvenhe Oy:n (25.4.1912-31.10.1980) höyrylaivasta ”s/s Pitkäkoskesta”. Seuraavana vuonna Kaarakainen möi yhtiölle laivansa, josta suurempi ”Hernejärvi II” muutettiin liikennöimään Ihotunlahden ja Pitkänkosken välillä ja pienempi myytiin toisille omistajille. Hernejärven reitin liikenteen vilkastuessa ja vakiintuessa kaupunki rakensi vuosina 1910-11 sitä varten kivisen satamalaiturin Paloisvirran pohjoisrannalle. Laiturilla ”Pitkäkoski” purki aamuiset matkustajansa ja vei heidät iltapuolella kotilaitureihinsa kesästä kesään 1949 loppuun saakka., jolloin se kannattomana lopetti toimintansa.
.
