Tyrvännön kirkko oli alkujaan Lepaalla, Lepaan kartanon mailla. Tästä Kulsialan kirkosta ei enää ole kuitenkaan jäljellä mitään muuta kuin Lepaan kappeli, puisen kirkon kylkeen 1400-luvulla tai 1500-luvun alussa rakennettu kivinen sakaristo.
Vanhan kirkonpaikan löydät tutustumalla Lepaa horticultural school - kätkön ympäristöön.
Kun vanha kirkko oli käynyt pieneksi ja mennyt huonoon kuntoon, oli aika miettiä uuden kirkon rakentamista. Ensimmäinen päätös nykyisen kirkon rakentamisesta löytyy vuodelta 1770. Tyrväntöläiset halusivat uuden kirkon keskemmälle pitäjää, ja uudeksi paikaksi suunniteltiin Puisniemeä. Paikka olisi sinänsä ollut keskellä pitäjää ja upeasti korkealla harjulla Vanajaveden yllä, mutta sinne ei ollut kunnon tieyhteyttä. Paikaksi tuli lopulta Huorituksenmäki Suotaalassa, tarvittava ala erotettiin Heikkilän rusthollin maista.
Rakentajaksi valittiin kokenut kirkontekijä Matti Åkerblom. Hän laati 1795 piirustukset, jotka sitten hyväksytettiin Tukholmassa. Kuningas Kustaa IV Aadolf hyväksyi korjatun suunnitelman 1797. Aiemmin seurakunta oli jo saanut kuninkaallisen luvan poiketa määräyksestä, jonka mukaan julkiset rakennukset oli rakennettava kivestä. Pieni ja köyhä seurakunta pyysi saada tehdä halvemman puukirkon. Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1798 ja seinät salvottiin seuraavana kesänä. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin vielä keskeneräisessä kirkossa syksyllä 1799. Kirkko valmistui vuonna 1800, Samuel Samuelsson Åkerros jatkoi sisätöitä vielä seuraavan vuoden. Virallisesti kirkko ja kirkkomaa vihittiin käyttöön 6.2.1803. Siten kirkonmäellä on käyty jo yli 200 vuotta. Kirkko on ollut ilmeisesti koko Tyrvännön historian suurin yhteinen ponnistus.
Kirkko on malliltaan sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Saarnastuoli on kuorin pohjoisseinällä. Alkuperäiset ikkunat olivat suorakaiteen muotoiset ja katto paanuista. Sakaristo on itäristin alttariseinän takana. Länsipäässä on kellotorni, ja sen alaosaa on käytetty ns. pikkukirkkona. Rakennus on muuttanut vuosisatojen myötä ulkonäköään eri remonteissa. Kirkon lautaholvi oli 1800-luvulla nykyistä korkeampi. Vuonna 1902 arkkitehti H.R. Helinin johtama iso korjaus muutti sekä sisäosia että ulkoasua. Jugend-tyylisen sisustuksen ohessa kirkko sai lämmityksen ja kellotorni nykymuotonsa. Tyrväntöläiset muistelevat aikaa ennen lämmitystä: kirkkoon mennessä piti pyyhkiä tumpuilla kuura penkeistä, että pääsi istumaan. Sähköt kirkko sai 1950-luvun alussa.
Vanhasta Lepaan kirkosta ovat peräisin mm. 1690-luvun saarnastuoli, kirkonkellot, vanhat alttaritaulut, saarnastuolia kannatellut Kristoforos, kattokruunu ja kirkon arkku. Ainoa kirkkoon hankittu uusi koristus oli Åkerrosin tekemä puukruunu. Nykyisen alttaritaulun on maalannut Emelie Boije Lepaalta hovimaalari Robert Ekmanin aiheen mukaan. Kirkon arvokkaimpia esineitä on ilmeisesti kotimaista työtä oleva Ristiinnaulittu-veistos vuoden 1500 tienoilta. Se on samalla ainoa Lepaan kirkosta säilynyt keskiajan esine. Urkuina ovat vuonna 1917 hankitut Kangasalan urkutehtaan 12-äänikertaiset urut.
Tyrvännön kirkon vuoden 1818 penkkijärjestys kuvaa hyvin sen ajan maalaisyhteiskuntaa ja sen tiukkaa hierarkiaa:
- Kolme ensimmäistä penkkiriviä oli varattu Lepaan ja Lahdentaan kartanoiden herrasväelle, kihlakunnantuomari Gardiemeisterille ja laamanni Idmanille (jotka omistivat Haukilan ja Tykölän kartanot sekä osan Monaalan kartanosta) ja kappalaisen perheelle.
- Neljännelle riville olivat oikeutettuja Anomaan kaksi taloa, Suotaalan Innala, Laurila ja Hannukkala, Retulankartanon kaksi taloa, sekä Lusin kartanon ja Mälkiäisten omistajat.
- Viides rivi: Suotaalan Loppi, Suontaan Hollo, Pietilä ja Mikkola, Monaalan kartano ja Huuna, Mälkiäisten Parkkari ja Retulan Laurila.
- Kolme seuraavaa riviä varattiin eri talojen isäntäväelle.
- Rivit 9-13 olivat talojen pojille, tyttärille ja nuorelle väelle.
- Riville 14 saivat asettua käsityöläiset.
- Viisi viimeistä riviä olivat torppareille.
- Palvelusväellä ja itsellisillä pikkutupalaisilla ei ollut nimettyjä penkkejä, he etsivät paikan lehteriltä tai viimeiseltä penkkiriviltä.
Penkkijärjestyksestä luovuttiin vuonna 1902.
Tekstilainaus Tyrväntö-verkon sivuilta.