Vuolteen silta Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo kätkö Kokemäenjoen maisemissa.
Easy cache next to Kokemäki river.
Kätkö ei ole sillan alla.
Cache is not under the bridge.
Tältä vuonna 1962 valmistuneelta sillalta avautuu näköala historiaan, katsoipa sitten yläjuoksun tai alajuoksun suuntaan. Yläjuoksun puolella, joen pohjoisrannalla, on Kokemäen kuulu Käräjämäki, ja hiukan kauempana Pyhän Marian kirkon kivisakasti ja ikivanha hautausmaa. Kun katsot myötävirran suuntaan, edessäsi aukeaa laaja Pyhänkorvan lahti. Sen taustalla on Kokemäenkartano, jonka piirissä on aikanaan kohonnut myös vartiolinna. Jokivarressa on myös monta muuta suurtilaa, joiden juuret peittyvät historian hämärään.
Kokemäenjoen linnat
Joella sijainneista linnoista vanhin oli Harolan rautakautinen muinaislinna kauempana joen yläjuoksulla. Poikkeuksena monista muinaisista pakolinnoista se ei sijainnut helposti puolustettavalla kalliolla, vaan linnaluodolla vuolaiden koskien suojassa. Kokemäenlinna ja siihen liittyvä karjakartano rakennettiin Birger Jaarlin Hämeeseen vuonna 1249 tekemän retken jälkeen. Linnasta voitiin valvoa jokijuopien liikennettä ja turvata Ruotsin valta ja verotus Satakunnassa. Linna purettiin rahvaan pyynnöstä Albrekt Mecklenburgilaisen tultua kuninkaaksi v.1327, mutta siitä säilyi tornimainen osa. Se seisoi paikallaan kauan vankityrmänä, josta kansa sai aiheen kutsua sitä nimellä "Kistu".
Kokemäenkartano
Kokemäenkartanon historia hakee vertaistaan maassamme. Sitä ovat hallinneet piispat, kuninkaat, kruunu, aatelisto ja talonpojat. Se on ollut 1400-luvulta lähtien keskeinen hallintopaikka, josta käsin hoidettiin Kokemäenkartanon läänin asioita ja kannettiin veroja. Kustaa Vaasan ajoilta saakka on säilynyt tietoja mm.linnan palveluskunnan oloista ja palkkauksesta. Kartanoon on liittynyt myös monia kiinnostavia naiskohtaloita. Juhana-herttuan vihkimätön vaimo Kaarina Hannuntytär naitettiin myöhemmin kokemäkeläiseen Hordeel (Horelli) -sukuun. Kaarinan jälkeläiset, de la Gardie -suku, säilyi kauan Satakunnan kuninkaankartaoiden omistajaluettelossa. von Knorring -suku oli kartanon pitkäaikainen haltija. Nykyisin kartano on yksityisomistuksessa oleva erikoisviljelytila.
Historiallisesti merkittäviä maatiloja
Joen alajuoksun suunnalla on Kokemäenkartanon lisäksi useita merkittäviä maatiloja. Vastapäätä Kokemäenkartanoa, joen pohjoisrannalla, on vanha Forsby. Sen alueella sijaitsee toinen Kokemäen muinaiskalmistoista, ilmeisesti 300-luvulla perustettu. Forsby on kuulunut Suomen piispoille, ja Vaasojen aikana sen saivat Kaarina Hannuntytär ja hänen kokemäkeläinen miehensä Lars Hordeel. Myöhemmistä omistajista useat kuuluivat sotilassäätyyn. Pyhänkorvenlahden rannalla sijaitsee ikivanha Pyhänkorvan tila. Sen ovat omistaneet mm.Flemingit sekä Anolan Kurki-suku. Myöhemmin tila kuului Kokemäenkartanon omistajille aina 1990-luvulle saakka. Läntisen sillan kupeessa on Vuolteen kaunis rakennusryhmä. Tila mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvulla. Sen omistajina ovat olleet Turun linnan vouti, Viipurin linnanpäällikkö, Käkisalmen linnanpäällikkö ja Pähkinälinnan päällikkö. Se on kuulunut korkea-arvoisille kirkonmiehille ja usealle aatelissuvulle. Vuoltee on yksityisomistuksessa. Sen alueella sijaitsee merovinkiajan kalmisto.
Lähde: Kokemäen kaupungin kotisivut Way Back Machinessa.
Silta peruskorjattiin vuonna 2016.
Sillan kummassakin päässä oli aiemmin huoltamo mutta nykyään joutuu bensan perässä menemään kauemmaksi.
Travel bugit ja kolikot eivät kätköön mahdu.
Lähin pysäköintipaikka on entisen huoltamon pihassa kätköltä etelään.
Kätkössä ei ole kynää. There is no pen in the cache
Additional Hints
(Decrypt)
[FIN]: Xnvgrra chgxrffn.
[ENG]:Ghor va gur envyvat.