Lapilan kartano Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helposti löydettävissä oleva kätkö Keravalla, Lapilan kartanon edustalla.
Vuonna 1634 Ylikeravan kylässä asui vaimoineen ja kolmine tyttärineen Yrjö Tuomaanpoika eli Lapilan Yrjö. Hän oli Lapilan ensimmäinen nimeltä tunnettu asukas. 1600-luvulla taloa isännöi myös muuan Simo Erikinpoika. Simolle kävi kehnosti, verot jäivät rästiin. 1600-luvun puolimaissa kapteeni Frederik Ståhlhjelm, läheisen kartanon omistaja, maksoi rästit ja lunasti Lapilan itselleen.
Blåfjell, von Schrowe, Schatelowitz, Sivenius… 1700-luvulla Lapilan isännät vaihtuivat tiuhaan. Vuonna 1822 katkesi viimeinen yhteys Keravan kartanoon, kun tila siirtyi Sevénin suvulle. Sen isännyys päättyi Lapilan jakoon vuonna 1872. Kolmanneksen maita osti naapurin isäntä. Loppuosa joutui kovaan pyöritykseen: kahden vuosikymmenen aikana kartanolla ehti olla kuusi omistajaa. Eräs heistä, kofferttikapteeni Sundman, lienee rakennuttanut Lapilan nykyisen päärakennuksen 1880-luvun alussa.
Vuonna 1889 Lapilan osti Kervo Tegelbruks Ab. Yhtiö, jonka takana oli helsinkiläisiä liikemiehiä, mm. Julius Tallberg ja Lars Krogius, rakensi Keravalle, Lapilan maille tiilitehtaan. Yhtiö teki kuitenkin pian vararikon. Lapilan seuraava omistajan nimi oli yhtä s-kirjainta lyhyempi: Kervo Tegelbruk Ab ja sen taustavoimat olivat kutakuinkin entiset. Tämän yhtiön eli Keravan tiilitehtaan hallussa Lapila pysyi aina vuoteen 1962. Tehtaan isännöitsijänä ja Lapilan isäntänä olivat pisimpään Theodor Hjelt vuosina 1893-1918 ja Bertil Backman 1923-1962.
Keravan tiilitehtaan sijainti radan varressa, kolmen peninkulman päässä nopeasti kasvavasta pääkaupungista oli otollinen. Itse tehdas oli "suurenmoisin, mitä Suomessa on tähän asti nähty". Uuden tekniikan, höyryn ja koksin voimalla syntyi kolmekin miljoonaa tiiltä vuodessa.
Vuonna 1931 Lapilassa oli 116 hehtaaria peltoa, 125 ha metsää, 8 lehmää, 6 hevosta ja traktori. Viljaa, maitoa, perunoita, rehuja ja puutarhatuotteita myytiin Keravalle ja Helsinkiin. Maatalous oli sivuelinkeino, päätulonlähteet olivat tiilien valmistus vuonna 1928 uusitussa tehtaassa sekä asuintilojen myynti.
Sota hiljensi tiilitehtaan. Tuotanto keskeytettiin ja tilat vuokrattiin yrittäjälle, joka käytti niitä kessun kuivaamiseen. Syyskuussa 1945 tehtaan rakennukset paloivat ja siihen loppui sekä tupakka- että tiiliteollisuus; tehdasta ei rakennettu uudelleen. Tonttikauppakin loppui vuonna 1948, parhaat tontit olikin jo myyty. Alkoi hiljaiselon aika ja lopulta pellotkin vuokrattiin pois. Vuonna 1962 Lapila myytiin Keravan kauppalalle, Päärakennusta käytettiin nuorisotalona, kunnes se vuonna 1990 tapahtuneen tulipalon jälkeen korjattiin ja osittain entistettiin.
Lapilan kartanoa käytetään nykyään mm. kokoustilana sekä suurten juhlien, kuten häiden ja 50-vuotisjuhlien pitopaikkana. Kartanoa vuokrataan järjestöille, yrityksille, yhteisöille sekä yksityishenkiöille.
Lisätietoa: (visit link)
PS. Tuo oma kynä / BYOP
Additional Hints
(No hints available.)