Halimaan seisake - Kangasalan asema Multi-cache
Halimaan seisake - Kangasalan asema
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kangasalan entisen rautatieaseman historiaa esittelevä kätkö.
Vuonna 1882 valmistuneen ja seuraavana vuonna virallisesti käyttöön
otetun Vaasan radan myötä myös Kangasala sai rautatieyhteyden.
Suinula sai oman rautatieaseman ja Siitamaan sekä Halimaan
”korpeen” rakennettiin seisake. Viimeisenä valmistui
Säynäjärven pysäkki asemarakennuksineen, jonka Lihasulan isäntä
Vihtori Peltonen ja Palon isäntä Kalle Välimaa rakennuttivat omalla
kustannuksellaany6 vuonna 1911.
Halimaan liikenne kasvoi ja melko pian ilmeni myös varsinaisen
rautatieaseman tarve. Asemarakennus rakennettiin noin puoli
kilometriä seisakkeella Tampereelle päin ja se valmistui vuonna
1898. Aseman läheisyyteen rakennettiin myös kestikievari ja
kievarikyyti toimi jatko yhteytenä aina 1900- luvulle saakka.
Yleinen matkustajaliikenne oli vielä 1800-luvulla paljolti
kestikievarijärjestelmän varassa. Kestikievarit olivat melko
tasaisin välein sijaitsevia pysähdys- ja yöpymispaikkoja. Vuoden
1734 lain mukaan ”yleisten maan- ja vesiteiden varrella pitää
olla tarpeelliset kyyti- ja kestikievaritalot, enintään kahden
peninkulman päässä toisistansa” eli noin 20 kilometrin
etäisyydellä. Kestikievareista matkustajat saivat maksua vastaan
yösijan sekä ravintoa ja kyydin seuraavan kievariin. Pitkillä ja
aikaa vievillä matkoilla ei omien hevosten voimin kannattanut
kulkea.
Kyyditys- ja kestikievarilaitos kuului vuodesta 1584 maanomistajien
rasituksiin. Käteisen rahan puute esti kuitenkin talollisia itseään
käyttämästä kievarikyytejä. Matkustajat olivatkin lähinnä
sivistyneistöä tai virkamiehiäx0. Kestikievarijärjestelmän avulla
pyrittiin turvaamaan mahdollisuus suorittaa pakolliset ja
välttämättömät matkat. Kyyditsijöillä piti olla saatavana
tarvittava määrä kelvollisia linjaalirattaita ja rekiä lämpimine
vällyineen, peittoineen ja tyynyineen sekä tilat hevosille.
Matkustajan oli saatava kyyti kestikievarista viivyttelemättä
säästä ja ajasta riippumatta, jos siltä vuorokaudelta oli hevosia
käyttämättä. Jos matkusti yksin ja tavaraa oli vähän, kotiin
rautatieasemalta saattoi helposti palata myös kävellen. Ne, joilla
oli itsellään hevonen, saattoivat pyytää kotiväkeä hevoskärryineen
tai – rekineen vastaan asemalla. Tieto kotiinpaluusta,
sukulaisten saapumisesta lomanviettoon tai vieraiden tulosta
ilmoitettiin kortilla tai kirjeellä.
Rautatien tulo helpotti myös tavaraliikennettä. Kauppias saattoi
lähettää esimerkiksi tilatut maatalouskoneet läheiselle
rautatieasemalle, josta ne voitiin noutaa hevosilla. Oman pitäjän
asemien lisäksi kangasalalaiset käyttivät myös Messukylän puolella
sijainnutta Vehmaisten asemaa. Kangasalan aseman kautta kulkeneen
henkilöliikenteen kasvaessa ensimmäinen hevosvetoinen
linja-autovuoro aloitti liikennöinnin 1910 Kangasalan kirkonkylän
ja Kangasalan aseman välillä. 1920-luvulla siirryttiin
autoon.
Lähde: kangasalan sanomat 3.4.2009, kirjoittaja Raine Rautio
----
Ykköspiste osoittaa lähellä asemarakennusta olevalle kivipaadelle.
Siitä on kaksi numeroa; pienempi = x, suurempi = y. Loppupiste
löytyy toisaalta ratapihalta: 61; 29.8(y+2)0, 023.59.4x7. Saatat
löytää loppupisteen koordinaatit myös lukemalla kätkökuvauksen
tarkkaan ;)
Radanylitykseen suositellaan hieman Tampereelle päin olevaa
alikulkutunnelia tai erittäin suurta varovaisuutta!
edit 25.6.2010: Loppupiste uudessa paikassa!
Additional Hints
(Decrypt)
clyiäf