Kauan on vanha
metsävartija pitänyt silmällä ja hoivannut ikiaikaista metsäänsä.
Vaan nykyaika se on toisenlaista. Metsä ei ole enää entisensä. Puut
poistuvat maisemasta ennen kuin varttuvat täyteen ikään ja uusi
sukupolvi toisensa jälkeen valtaa itselleen elintilaa, kunnes
senkin on aika väistyä.
Ennen oli toisin. Metsävartija tunsi
nimeltä monet puuvanhukset ja heiltä kuuli tarinoita, jotka olivat
vanhempia kuin vartijavanhus itse. Vaan vielä on jäljellä muutama
vanhempikin kaveri nuorukaisten lomassa. Metsänvartija on niiden
elämää seurannut taimesta asti ja tuntee ne hyvin.
Mukavata on metsänvartijan elämä, kun
vielä on vanhoja kavereita pystyssä. Suolta kuuluu keväisin
metsähanhien rupattelu ja metsästä mustarastaan surumielinen huilu.
Kesällä metsäkirvinen lurittaa iloiset säkeensä vanhan
metsänvartijan kuultavaksi. Ei ole metsänvartija lainkaan
kovakorvainen näille pienille ystävilleen, vaan kuuntelee mieluusti
niiden ilot ja murheet.
Metsänvartija toivottaa Sinut
lämpimästi tervetulleeksi vehmaaseen valtakuntaansa. Kuuntele
metsän ääniä ja haista sammaleen ja humuksen tuoksu. Se on
metsänvartijankin pitkän iän salaisuus.
Kätkö on parin litran kokoinen
purkki, johon mahtuu myös isompia vaihdokkeja ja
matkalaisia.