Eräs Pietarsaaren ja Kokkolan seudulla sortokausien historiasta
muistettava tapaus on aselaiva John Graftonin tuho. Tuohon aikaan
monien mielestä venäläisten sortotoimien rauhanomainen
jarruttaminen, passiivinen vastarinta, oli tehotonta, ja he olivat
valmiita aseellisin keinoin taistelemaan sortajia vastaan
täydellisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Tässä mielessä nämä,
niin sanotut aktivistit, hakeutuivat yhteistyöhön Venäjän
maanalaisen vallankumousliikkeen sekä tsaarivallan vihollisen,
Japanin kanssa. Lähin tavoite oli saada hankituksi aseita taistelua
varten yhteistä vihollista vastaan.
Tapahtumat lähtivät vyörymään syyskuun alussa vuonna 1905, kun
Kokkolan Ykspihlajan satamamestari sai suurena salaisuutena kuulla,
että aseilla lastattu höyrylaiva John Grafton oli lähestymässä
pohjoisesta Kokkolaa. Tarkoituksena oli purkaa osa sen aselastista
saaristossa Kokkolan ja Pietarsaaren välillä. Syyskuun viidentenä
päivänä hän lähti merelle hinaajallaan, joka veti proomua. Proomu
ankkuroitiin ulkosaaristoon ja hinaaja palasi takaisin. Illalla
lähti Ykspihlajasta seitsenmiehinen "metsästysseurue" Freija
-nimisellä höyryjahdilla ulapalle. Freija otti saaristoon kätketyn
proomun hinaukseen ja saapui Orrskärin lähellä pimeänä odottavan
John Graftonin luo.
Seuraavana aamuna alus oli nostanut ankkurinsa suunnitelmissa
matkan jatkuminen kohti etelää, mutta jo neljännestunnin kuluttua
se oli saanut pohjakosketuksen Orrskärin ulkopuolella juuttuen
paikoilleen. Pari päivää myöhemmin paikalle osui myös tullivene,
jonka miehistö huomasi kannella lojuvat aseet, joita ei vielä oltu
ehditty kuljettaa maihin. Kapteeni Nylander sulki tullimiehet
aluksen perähyttiin ja ilmoitti että On joko kuoltava aluksen
räjäytyksessä tai lähdettävä pois ja pidettävä suu kiinni.
Tullimiehet valitsivat jälkimmäisen vaihtoehdon ja ilmoittivatkin
tapauksesta vasta pari päivää myöhemmin.
John Graftonin miehistö pelastettiin paikalle saapuneella
purjeveneellä maihin, minkä jälkeen aselaiva oli räjäytetty.
Kapteeni Nylander oli sähköttänyt Helsinkiin aktivisteille
salakielisen viestin: "Moster har dött - hon sprack." (täti on
kuollut - hän halkesi).
Kuvaus höyrylaiva John Graftonin kohtalosta perustuu
kokkolalaisen opettajan Allan Sandströmin kirjaseen "Gamlakarleby
Skyddskår". Samassa teoksessa hän kertoo myös John Graftonista
yöllä lastatun ja sittemmin Gäddvikenin upotetun aselastin
myöhemmistä vaiheista. Aseet nostettiin merestä sukeltajan
avustuksella ja kuljetettiin Halkokarin satamaan ja sieltä edelleen
soutuveneillä Suntia pitkin kaupunkiin, jossa ne kätkettiin Isokatu
47:n heinäsuojaan.
Vuonna 1930 pystytettiin Luodon Orrskärille John Graftonin
muistomerkki. Samana vuonna valmistui myös Carl von Haartmanin
ohjaama suomalainen mykkäelokuva Kajastus joka kuvasi aktivistien
toimintaa ja John Graftonin matkaa. Nykyisin John Graftonin
uppoamispaikalla on jäljellä vain muutaman metrin syvyydessä olevia
pirstaleita ja vääntyneitä laivan kaiteita ym. osia. Jonkin verran
käsiaseiden ja kiväärien patruunoiden hylsyjä saattaa myös löytyä
romujen seasta.