Skip to Content

<

Marlebäckin Hella

A cache by Trulli Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 1/30/2011
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkö rappeutuneen, nykyisin enää muistoissa elävän Marlebäckin kartanon maisemissa Iitin Lyöttilässä.

MARLEBÄCKIN HISTORIAA

Marlebäckin kartanolla ei ole koskaan ollut mitenkään merkittävää painoarvoa Iitin historiassa. Omistaja on vaihtunut usein vain muutaman vuoden välein, eikä kukaan ole saanut kartanoa koskaan kunnolla tuottavaksi. Maat olivat vesistöjen pirstomana hajallaan monessa eri paikassa ja Kymijoen tulvat olivat ajoittain viljelysten riesana.

Kahdenkymmenen vuoden ajanjakso alkaen vuodesta 1920 ja jatkuen vuoteen 1940 on kumminkin tehnyt Marlebäckistä suorastaan tarunhohtoisen paikan. Tuona ajanjaksona kartano oli Hella Wuolijoen omistuksessa. Hän oli kerännyt mittavan omaisuuden liiketoimillaan 1914 - 1918 ja kartanon hankittuaan hän ryhtyi tarmokkaasti kohentamaan sitä rahaa säästämättä. Enimmäiseksi arkkitehti suunnitteli päärakennuksen laajennuksen ja korottamisen kaksikerroksiseksi. Päärakennuksessa oli uudistusten jälkeen 22 huonetta ja kalusto oli pääsosin tuotu Venäjältä. Navetan sanottiin olevan komeampi kuin moni kirkko. Kartanon lähistölle Kymijoen rannalle hän rakennutti huvilamaisen asuinrakennuksen, joka oli tarkoitettu Hellan vanhemmille. Tämä rakennus, Niittylahti, on vieläkin olemassa ja se on nykyisin paperiliiton omistuksessa. Lisäksi kartanon ympärille tuli laaja puisto käsittäen mm. suuren hedelmätarhan, valtavat ruusupenkit, suihkulähteen, kasvihuoneen ja tanssilavan.

Hella Wuolijoki piti kartanossaan eräänlaista hovia, sillä sen ajan suurimmat kulttuurialan tähdet vierailivat usein Marlebäckissä ja viettivät muutenkin aikaansa siellä. Ulkomailta saapui myös paljon vierailijoita. Juhlia ja tanssiaisia järjestettiin usein. Kesällä 1940 maanpaossa ollut saksalainen Bertolt Brecht asusteli Niittylahdessa seurueineen (vaimo, rakastajatar ja palvelija). Kahden kirjailijan yhteistyönä syntyi näytelmä: ”Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti”. Näytelmää on esitetty ympäri maailman.

Hella Wuolijoki oli liiketoimien sujuessa lausunut kuuluisat sanat: ”Minulla on nyt niin paljon rahaa, etten enää joudu kärsimään rahahuolista”. Lopulta vuonna 1940 sodan ja työvoimapulan johdosta oltiin siinä tilanteessa, että rahat olivat loppu ja kartano oli pakko myydä. Kaupat tehtiin nopeasti ja Hella lähti Marlebäckistä pikaisesti ilman suurempaa pakkaamista. Osa karjastakin jäi navettaan. Hän oli ostanut huomattavasti vaatimattomamman Jokelan kartanon Mäntsälästä kalustettuna, jonne hän Marlebäckin jälkeen asettui asumaan.

Hellan lähdön jälkeen kohtalon koura ja välinpitämättömyys alkoivat tuhota kartanokeskusta. Heinäkuussa 1946, ruutikuivana hellepäivänä kirkkomainen karjarakennus roihahti ilmiliekkeihin. Se tuhotui täysin, mutta samoille perustuksille rakennettiin pikaisesti uusi, entistä paljon vaatimattomampi navetta. Syksyllä 1949 komea päärakennus tuhoutui tulipalossa. Sen tilalle rakennettiin tavanomainen omakotitalo, joka rappeutui vuosien saatossa käyttökelvottomaksi ja purkukuntoon. Palokunta poltti tämän rakennuksen harjoitustyönä marraskuussa 2010 paikan uuden omistajan pyynnöstä. Navetta ja kuivurirakennus ovat vielä pystyssä, mutta nekin ovat rapistuneet vuosien saatossa purkukuntoon. Uuden omistajan on tarkoitus tehdä Marlebäckistä tavanomainen perheen vapaa-ajanviettopaikka.

LYHYESTI HELLA WUOLIJOESTA (1886 -1954)

Hella Wuolijoki oli suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja, liikenainen ja vakoilijakin.

Hella Wuolijoki toimi aktiivisesti politiikan kulisseissa. Hän oli marxilainen, mutta ei koskaan liittynyt kommunistiseen puolueeseen, eikä hänellä ollut yhteyksiä Suomen maanalaiseen kommunistiseen liikkeeseen. Erkki Tuomioja kuvaa isoäitinsä Hella Wuolijoen vasemmistolaisuutta abstraktilla tasolla olevaksi ja yleishumanistiseksi, osin romanttissävytteiseksi ajatusmaailmaksi.

Hella Wuolijoki laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia. Hän piti aktiivista yhteyttä NKVD:n tiedusteluverkostoihin koko maailmansotien välisen ajan. Etsivä keskuspoliisi/Valpo seurasi Wuolijokea vuosia ja epäili häntä sekä Britannian että Neuvostoliiton agentiksi. Myös Neuvostoliitossa häntä epäiltiin vielä 1930-luvun loppupuolella Britannian asiamieheksi.

Liiketoimiensa vuoksi Wuolijoki matkusteli 1920- ja 1930-luvuilla ahkerasti Neuvostoliitossa. Tuolloin hän loi hyvät suhteensa myös maan poliittisiin päättäjiin, liiketoimet Neuvostoliitossa olivat aina yhteydessä myös politiikkaan. Toisaalta Wuolijoki käytti poliittisia suhteitaan myös omien liiketoimiensa edistämiseksi.

Jatkosodan aikana Hella Wuolijoki sai maanpetostuomion neuvostoliittolaisen desantin auttamisesta. Hän vältti kuolemantuomion täpärästi, mutta hänet passitettiin vankilaan. Wuolijoki vapautui, kun välirauha oli solmittu vuonna 1944. Yleisradion pääjohtajana hän toimi vuosina 1945 - 1949. Kansanedustajana hän toimi vuoden ajan vuosina 1946 - 1947.

Wuolijoen näytelmät ovat suomalaisen kirjallisuuden perusteoksia. Hella Wuolijoki kirjoitti teoksia muun muassa taiteilijanimillä Juhani Tervapää ja Felix Tuli. Wuolijoki muistetaan erityisesti näytelmäkirjailijana Niskavuori-näytelmäsarjastaan. Wuolijoen tuotannossa erityisen merkillepantavaa ovat vahvat naishahmot.

Hella Wuolijoki oli monella tapaa erittäin ristiriitainen persoona ja hänen tyttärensä Vappu Tuomioja kuvailee äitiään seuraavasti:
”Hella oli niin täydellisesti vastakohtien ihminen, että toista sellaista tuskin löytyy. Hän saattoi yhtaikaa olla falski, ironinen, epäluotettava, saita ja ilkeäkin - toisaalta antelias, empaattinen, suurpiirteinen ja auttavainen."

**************************************************

28.1.2011 ensi-iltaan tuli Juha Wuolijoen ohjaama elokuva "Hella W". Juha Wuolijoki on Hella Wuolijoen puolison veljen pojanpojan poika. Juha Wuolijoki sanoo luoneensa elokuvaan maailman jota ei ole olemassa. Puhtaasti dokumentaarinen ote ei olisi tullut kysymykseen, sillä ohjaajan mukaan Hellasta on yhä olemassa monta totuutta, ja yhä henkilö on täynnä vastapareja. Tämä oli keskeinen syy, miksi ohjaaja kiinnostui Hella Wuolijoesta. Lisäksi Juha Wuolijoki toteaa, että Hella on hänelle vieläkin täysi arvoitus.

Marlebäckin kartanoa elokuvassa tuuraa Palmsen kartano Virossa.

**************************************************

HUOM! Kätkön lähistöllä on viime päivinä tehty metsänharvennustöitä. Luultavasti kätkö on turvassa, mutta seurailen tilannetta ja siirrän purkin toiseen paikkaan, mikäli siihen ilmenee tarvetta.

Auton saa parkkeerattua Marlebäckintien ja Tiltuntien risteykseen. Peltoaukean toisella puolella ovat vielä nähtävissä rapistunut navetta ja kuivurirakennus.

Kätkörasia on small-kokoinen, mutta naamiointiin on hieman panostettu. Käsittelethän naamiointia hellävaroen.

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

202 Logged Visits

Found it 199     Write note 2     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 2 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.