Skip to Content

<

Kajakulma

A cache by copohontas Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 7/14/2011
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
5 out of 5

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Related Web Page

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkö Kajakulmassa

Kajakulma kuroutui merestä kolmena pienenä kallioluotona noin vuonna 800. Nämä nykyisen saaren keskijanalla sijaitsevat korkeimmat kohoumat ovat jääkauden kulkusuunnan kanssa samassa luode-kaakko suunnassa. Kovinta kulutusta kestävänä kvartsi-, maasälpä- ja graniittiselänteenä ne säilyivät parhaiten jääkausien aiheuttamalta eroosiolta ja muodostavat nyt saaren ytimen.

Kajakulman saaren kehityshistoriassa aika 1300- luvulta 1600- luvun puoliväliin merkitsi voimakasta kasvua ja muutosta. Lukuisten pienten luotojen ja karien rykelmä kasvoi yhteen noin 60 hehtaarin saareksi. Maankohoamista laakealla kallio- ja kivikkoperustalla täydensi sedimentaatio, madaltuvien kannasten ja salmien nopea umpeenkasvu. Myrskyjen rantaan kasaamat rakkolevävallit loivat hedelmällisen kasvualustan ruohostolle ja rantanlittyjen kasveille. Merestä kuroutuneet kallioaltaat madaltuivat. Hidas lampien umpeenkasvu alkoi.

Pääsaarta luonnehti 1300-luvulla pieni niitty ja lahdenpohjukan ravinteikas rakkolevävalli. Uusina kasvilajeina oli parisenkymmentä tulokasta luotojen eri mikrobiotoopeilla: kallioilla, kallioiden halkeamissa, niityllä, rakkolevävalleilla ja kivikoissa. Mahdollisia uusia kasvilajeja Kajankulman saarella 1300-luvulla olivat esimerkiksi kallioilla kasvava keltamaksaruoho ja ruoholaukka sekä kallioiden halkeamissa kasvava mänty, kanerva ja kataja. Niittykasveina olivat punanata ja ruokohelpi. Rakkolevävalleilla saattoi kasvaa rantakukkia, merisaunio ja merivirmajuuri.

Saaren koon ja korkeuden kasvun myötä lintumaailman yksilö- ja lajimäärät lisääntyivät nopeasti. Luodoille tulivat mm. ensimmäiset kahlaajat, meriharakka, karikukko ja tylli. Myös punajalkaviklo hakeutui yhteenkasvavien luotojen välisille lahdille ja lammille. Merikihu, pilkkasiipi ja koskelot löysivät saarelta pesäpaikkansa.

Saari oli jo vehreä 1500-luvulle tultaessa. Niitty oli laajentunut ja lehtipuut valtasivat kasvualaa saaren rehevimmästä osasta. Uusien kasvien luettelo on mittava: pihlaja, tervaleppä, hanhenpaju ja suoputki, rantaniityillä kasvoi esimerkiksi luhtakuusio ja vilukko, kun hiekalla taas ranta- ja juolavehnä.

Hylkeiden jälkeen ensimmäiset nisäkkäät saarella olivat jänikset. Näiden kanta vaihteli päiväpetolintujen ja huuhkajan kannanvaihtelula seuraillen. Talvisin jäänreunaa seuraavat ketut verottivat osan jäniksistä. Tämä riista kelpasi myös satunnaiselle metsästäjälle. Saaren korkeimpien kohoumien tuntumassa oli kivivalleja. Ne toimivat tähystys- ja väijymispaikkoina hylje- ja haahka-apajilla. Myös haahkan untuvien keräilyä harjoitettiin jo 1500- luvulta lähtien.

Tilapäisenä metsästyksenä, kalastuksena ja hylkeenpyyntinä alkanut ihmistoiminta saarella koki ensimmäisen menetyksensä, kun satamana käytetty suojaisa lahti alkoi umpeutua.

Ulkosaaristoalueilla rakennettiin runsaasti kalamajoja silakankalastuksen ensimmäisenä kukoistuskautena 1500- 1600-luvuilla. Myös Kajakulma sai suojaisen satamalahden Pirtinhaminan rannalle omat kalamajansa.

Pyhämaassa tiedetään harjoitetun karjan yhteislaiduntamista ulkoluodoilla jo ennen isojaon aikaa ja pitkälle sen jälkeenkin. Kajakulma oli jo 1700-luvulla Kettelin kylän yhteinen hiehojen eli toistalvisten vasikoiden laidunsaari. Myöhemmin Kajakulmaan sai kukin kylän viidestä kantatalosta viedä kymmenen lammasta ja kolme hiehoa. Karja vietiin saarille keväällä ja tuotiin takaisin syksyllä Mikkelin päivän aikaan. Eläimet otettiin kiinni ajamalla ne saaren niemekkeeseen. Villiintyneiden eläinten kiinniotto vaati paljon väkeä. Kiinteitä aitauksia eläinten laiduntamiseen, keritsemiseen tai kiinniottoon ei tiedetä käytetyn.

Saarelle syntyi asutusta toisen suuren silakankalastuskonjuktuurin aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla. Silakan kysyntä voimistui suurten nälkävuosien jälkeen. Mantereen voimakkaasti kasvanut väestö tarvitsi proteiinipitoista korkealaatuista hyvin säilyvää ravintoa.

Lähde: Muuttuva vesimaisema. Turun maakuntamuseo, näyttelyesite 11. Turku 1987

Ja annetaan linnuille rauha pesintäaikana. Ohessa on myös koordinatit yhdelle mahdolliselle rantautumispaikalle. Aivan rannassa on irtokiviä, joten täytyy olla tarkkana.

Additional Hints (Decrypt)

Xngnwna nyyn xbybffn

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

41 Logged Visits

Found it 38     Write note 2     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 2 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.