Skip to Content

This cache has been archived.

kimppikoo: Arkistoon. Kiitos kaikille kävijöille.

More
<

Etelä-Kymenlaakso: Ä=Ämmänmäki

A cache by kimppikoo;hannavk;walnus Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 9/13/2011
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Etelä-Kymenlaakson aakkoset

Monilla paikkakunnilla on oma alphabet -sarjansa, joka puuttui vielä eteläisestä Kymenlaaksosta. Päätimme siis tiiminä kokoilla oman aakkossarjan muiden kätköilijöiden iloksi ja päänvaivaksi. Koska rakensimme itse koko sarjan oman mielemme mukaan, tämä ei sisällä seuraavan kätkön tekemisen velvoitteita. Kaikki tämän sarjan kätköt ovat adoptoitavissa, eli jos jokin näistä kätköistä sattuu olemaan sopivasti omilla kulmillasi ja kulkureittiesi varrella, ilmoittele kätkön tekijöille.

Kymenlaakson maakunta

Kymenlaakso on noin 182 000 asukkaan maakunta, jonka menestys perustuu metsäteollisuuden ja liikenteen osaamiseen sekä Venäjän lähialueen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pohjois-Kymenlaakson erämaaluonto, Kymijoki, Etelä-Kymenlaakson merialue saaristoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta.

Etelä-Kymenlaaksoon kuuluvat  Haminan kaupunki, Kotkan kaupunki, Miehikkälän kunta, Pyhtään kunta ja Virolahden kunta. Pohjois-Kymenlaakson alueen muodostavat Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki.

Lähde: Kymenlaaksonliiton www-sivut

Ä=Ämmänmäki

Mistä ovat peräisin sanat ämmä, muija ja akka?

Kaikki kolme sanaa ovat vanhoja, eivätkä ne alkuaan ole olleet halventavia.

Ämmä-sanalla on vastineita useissa suomen lähisukukielissä ja saamessa. Karjalan kielessä sanan muoto on ämmä tai ämmö, virossa ämm. Vatjassa ämmä-sanan merkitys on 'anoppi'. Saamen ebmui on adjektiivi, ja sen merkitys on 'uhkea' tai 'upea'. Agricolan tekstissä ämmä oli 'isoäiti'. Ämmä on siis ollut asiallinen vanhemman sukulaisnaisen nimitys.

Akka on samoin vanhaa naista tarkoittava suomalainen sana, jota Agricolakin käytti. Se esiintyy useimmissa lähisukukielissä sekä saamessa: esimerkiksi inkeroisen, karjalan ja vatjan akka, vepsän akk ja pohjoissaamen áhkku. Akkaa on arveltu vanhaksi kulkusanaksi, joka on lainautunut yli kielikuntien rajojen.

Vielä niin myöhään kuin 1950-luvulla akka-sana oli ainakin savolaismurteiden Päijät-Hämeen ryhmässä aivan neutraali. Isoäiti vilkaisi "lasista" tielle päin ja totesi: "Mihkä Takala akka näi aikasi mänii?" Hän vain ihmetteli, minne Takalan emäntä oli menossa varhain aamulla.

Muija on ilmeisesti ruotsalaista perua eli suomeen lainattu murteellinen mója 'vaimo, eukko'. Suomen kirjakielessä se esiintyi vuonna 1786 muodossa muuja. Asu muija löytyy vuodelta 1823 olevasta sanakirjasta.

Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)

Teksti lainattu Helsingin kaupungin kirjaston “Kysy mitä vaan” -www-sivuilta

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Nimitykset 

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

94 Logged Visits

Found it 92     Archive 1     Publish Listing 1     

View Logbook

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.