GC3AXVQ Meijerikoulu ? Dairy school ? (Unknown Cache) in Kanta-Häme, Finland created by Maitomies

This cache has been archived.

Maitomies: luovutaanpa tästäkin.

GC3AXVQ ▼

A cache by Maitomies Message this owner

Hidden : 1/17/2012

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Related Web Page

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

MEIJERIKOULU

Tämä kätkö liittyy Hämeenlinnan Meijerioppilaitokseen.
Hämeen ammatti-instituutin meijerialan yksikkö on ainoa tutkintoon johtavaa meijerialan ammatillista koulutusta antava oppilaitos Suomessa.
Oppilaitoksen yhteydessä toimii myös pienimuotoinen opetusmeijeri.

Tulipa sitten houkutus tehdä tälläinenkin kätkö joka liippaisi jotenkin lähellä sydäntä olevaa aihepiiriä. Ja kun kerran noita tradeja ja pari multiakin olen jo jemmannut, niin tehdäänpä tästä nyt sitten maitomysti. Toivottavasti kysymykset ja laskukaavat eivät ole liian tulkinnanvaraisia.

Eli jemmahan ei siis sijaitse annetuissa koordinaateissa, (jotka ovat noin Hämeenlinnan Sairion meijerioppilaitoksen päärakennuksen portailla) vaan saadaksesi selville kätkön koordinaatit sinun on löydettävä muutamia helpohkoja (?) perustietoja maidosta, sen prosessoinnista ja alan koulutuksesta suomessa. Toki itse laitoksellakin voi käydä vierailulla, ainakin avoimien ovien päivinä.

Kätkön jemmasin osin senkin takia että kovinkaan moni ei tiedä että Hämeenlinnalla on tällä hetkellä keskeinen merkitys meijeriteollisuuden uusien ammattihenkilöiden koulutuksessa valtakunnassamme.

Elipästen sitten kysymysten pariin. niitä on kaikkiaan kuusi kappaletta:

1. Kaikkihan alkaa lehmästä:

Maitoahan saadaan lehmästä. Lehmä on nautaeläin, jonka sukulaisia ovat mm. lammas, poro ja hirvi. Lehmä on märehtijä ja kasvissyöjä. Lehmä syö karkeaa rehua, kuten kuivaa heinää, säiliörehua ja kesällä laidunruohoa. Lehmä syö myös väkirehuja, kuten ohraa ja kauraa. Lypsykarjaan kuuluva lehmä synnyttää vasikan joka vuosi eli se poikii. Maito on alunperin tarkoitettu vasikan ravinnoksi. Kun lehmiä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan hyvin, ne tuottavat maitoa paljon enemmän kuin vasikka tarvitsee. Suomessa lehmien keskimääräinen maidontuotos on noin 8 000 kg. Lehmäkohtaiset vuosituotokset vaihtelevat 4 500 ja 13 000 kg:n välillä. Lypsylehmät voivat poikia toistakymmentä kertaa ja kestävimpien lehmien elinikäinen maitotuotos voi olla pitkälti yli 100 000 kg.

Maitotilojen määrä Suomessa on pudonnut puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maidontuotanto on kuitenkin edelleenkin suomalaisen maatalouden merkittävin tuotantosuunta, sillä maidon osuus on lähes puolet maatalouden myyntituloista. Maidontuotannolla on myös suuri alue- ja rakennepoliittinen merkitys. Huomattava osa maidosta tulee maakunnista, joissa maidontuotannon vaihtoehdot ovat vähäiset.

Lypsäminen on maidon kokoamista nisäkkään utareista. Lypsää voidaan esimerkiksi lehmiä, lampaita ja vuohia. Lypsäminen tehdään käsin tai lypsykonetta tai lypsyrobottia käyttäen. Lypsyrobottia käytettäessä lehmä hakeutuu lypsettäväksi, kun se tuntee tarvetta siihen.

Montako utarelohkoa normaalin lehmän utareissa on (kpl)?

2. Maito sisältää runsaasti elimistölle tärkeitä ja hyödyllisiä aineita:

Maidon koostumus muuttuu laktaatiokauden mukaan. Esimerkiksi poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Aikaisemmin, ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä, talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri. Yksi litra normaalia lehmän raakamaitoa (käsittelemätöntä) sisältää keskimäärin noin 32–40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g, immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä, sekä kasvutekijöitä.

Etenkin elintarviketeollisuuden edustajat suosittelevat maitotuotteita muun muassa lapsille ja ikääntyvälle väestölle niistä saatavan kalsiumin vuoksi. Rasvattomat tai vähärasvaiset maitotuotteet näyttäisivätkin olevan parempia kalsiumin lähteitä kuin runsaasti maitorasvaa sisältävät tuotteet.

Kuinka paljon kalsiumia sisältää 100 grammaa kevytmaitoa (milligrammaa, milligramman tarkkuudella)?

3. Maidon perusprosesseja meijerissä on muunmuassa pastörointi, jonka avulla maito saadaan pidempään säilyväksi ja turvallisemmaksi kuluttajalle.

Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään, lämpökäsitellään bakteerien vähentämiseksi (pastörointi) tai steriloidaan (UHT-käsittely). Rasva erotetaan separaattorin avulla. Osa rasvasta kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osa palautetaan nestemäisiin maitotuotteisiin. Suomessa kerman rasvapallomembraanit hajotetaan pienemmiksi rasvapallosiksi (homogenointi), jossa rasva sekoittuu tasaisesti maitoon. Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma kelluu maidon pinnalla. Nykyisin maitoon lisätään D-vitamiinia sen saannin parantamiseksi. Pastörointi on ranskalaisen kemistin ja mikrobiologin Louis Pasteurin kehittämä menetelmä, jossa elintarvikkeen säilyvyyttä parannetaan tuhoamalla mahdolliset tautia aiheuttavat mikrobit kuumentamalla. Tyypillisin pastöroitava tuote on maito. Myös monia mehuja pastöroidaan. Pastörointi pidentää tuotteen säilyvyysaikaa merkittävästi. Pastöroimaton maito voi sisältää useita taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa. Sairauksiin, joita pastörointi voi torjua, kuuluvat tuberkuloosi, kurkkumätä, polio, salmonelloosi, nielutulehdus, tulirokko ja lavantauti. Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä raa'an (pastöroimattoman) maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat.

Pastörointikäsittelyn parametriarvot eli aika/lämpötila-yhdistelmä on määritetty elintarvikelaissa:
EY/853/2004, liite III, IX jakso, II luku, II kohdan 1. alakohdasta. (muutettu komission asetuksella (EY)n:o2074/2005, josta liite VII, kohta 2., alakohta d., alakohta ii).

Mikä on oltava maidon pastörointilämpötila lainsäädännnön mukaan (astetta celsiusta, asteen tarkkuudella) jos pastörointiaika on vähintään 15 sekunttia?

4. Juotavaksi tarkoitetuissa maidoissa eli kauppamaidoissa maidon rasvapitoisuus säädetään useimmiten halutulle tasolle eli maito vakioidaan.

Kun valmistetaan raakamaidosta vakioitua maitoa, maidon rasva poistetaan aluksi raakamaidosta separoimalla. Rasvattomasta maidosta on poistettu lähes kaikki maitorasva. sen rasvapitoisuus on korkeintaan 0,5%. Markkinoilla on kahdella eri tavalla lämpökäsitelyä rasvatonta maitoa: pastöroitua ja UHT -käsiteltyä. Rasvatonta maitoa on saatavana vähälaktoosisena ja laktoosittomana, sekä luomumaitona. Muihin maitolaatuihin palautetaan rasvaa halutun rasvapitoisuuden saavuttamiseksi. Ykkösmaito saa sisältää rasvaa korkeintaan 1%. Markkinoilla oleva ykkösmaito on lämpökäsitelty pastöroimalla. Markkinoilta löytyy kolmella eri tavalla lämpökäsiteltyä kevytmaitoa: pastöroitua, ESL-käsiteltyä eli korkeapastöroitua ja UHT -käsiteltyä. Kevytmaitoa on saatavana vähälaktoosisena, laktoosittomana, luonnonmukaisesti tuotettuna ja yöllä lypsettynä. Kevytmaidon rasvapitoisuus on 1,5%. Markkinoilla on lisäksi kahdella eri tavalla lämpökäsiteltyä täysmaitoa: pastöroitua tai UHT -käsiteltyä. Täysmaitoa on saatavana myös vähälaktoosisena.

Mikä on nykyään suomessa markkinoilla olevan täysmaidon (ennen kulutusmaito) rasvapitoisuus (prosenttia, kymmenyksen tarkkuudella)?

5. Maidosta valmistetaan monia muitakin tuotteita kuin juotavaa maitoa, kuten voita, juustoa, jäätelöä, viiliä, rahkoja ym. ym.

Juustoa merkitsevä sana pohjautuu monissa kielissä maidon valkuaisainetta tarkoittavaan kaseiini-sanaan, joka on latinaksi caseus. Siitä tulevat esimerkiksi espanjan queso, portugalin queijo, saksan Käse, hollannin Kaas ja englannin cheese. Italian formaggio- ja ranskan fromage-sanojen pohjana on arveltu olevan joko latinan forma tai kreikan formos eli muotoa tarkoittavan sanat. Juusto, ruotsin ost ja viron juust ovat puolestaan tulleet muinaisgermaanisesta sanasta justa, joka on alkuaan tarkoittanut juustomassaa.

Kuinka paljon tarvitaan keskimäärin maitoa yhden juustokilon valmistukseen (litraa)? (yleissääntö, tarkka määrä vaihtelee hieman juustolajista riippuen)

6. Hämeenlinnan meijerioppilaitos on maamme ainoa meijerialan ammatillista opetusta antava oppilaitos:

Hämeen ammatti-instituutin meijerialan yksikkö on ainoa tutkintoon johtavaa meijerialan ammatillista koulutusta antava oppilaitos Suomessa. Elintarvikealan perustutkinnon (meijeristi) voi suorittaa joko kokopäiväisenä opiskeluna tai työn ohessa ns. aikuiskoulutuksena. Meijerialan ammattitutkinnot ovat näyttötutkintoja, joiden todistukset myöntää Meijerialan tutkintotoimikunta, kun kaikkien tutkinnon osien näytöt on hyväksytysti suoritettu. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Meijerialan yksikössä järjestetään ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Koulutuksen kesto vaihtelee muutaman päivän kurssista aina useamman viikon tai kuukauden mittaisiin monimuotokoulutuksena toteutettuihin opintoihin.

Kaikkiaan meijerikouluja on ajan saatossa ollut useita kymmeniä, mutta nyt koulutus on keskittynyt Hämeenlinnaan. Lisäksi koulutusta on ollut Helsingin yliopistossa, jossa meijeriagronomin tutkinto on yksi agronomikoulutuksen vaihtoehdoista (nykyisin nimike on elintarviketieteiden maisteri). Ammattikorkeakoulutasoista meijerialan insinöörikoulutusta on tarjolla Hämeen ammattikorkeakoulussa Hämeenlinnassa. Bio- ja elintarviketekniikkaa opiskellen voi suuntautua meijeriteknologiaan ja suorittaa tutkinnon insinööri (AMK). Tutkinnon suorittaneet työskentelevät meijerialan tuotantovastaavina, tiimivalmentajina tai vuoroesimiehinä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Minä vuonna maitotalousalan (silloin filosofisen tiedekunnan maanviljelys-taloudellisen osaston agronomien)koulutus on alkanut Helsingin yliopistossa (vuosiluku muodossa xxxx)?

Siinäpä kysymykset. Sittenpä pääsetkin laskutoimituksien kimppuun;
Eli kätkön koordinaatit saat käyttämällä löytämiäsi tietoja alla olevan taulukon täyttämiseen oheisten laskukaavojen mukaisesti:

N	AA °	BB .	CCC
E	DDD °	EE .	FFF

jossa :

AA = (utarelohkojen määrä) + 57
BB = (kalsiumpitoisuus) - 120
CCC = (pastörointilämpötila) + 843

DDD = (rasvapitoisuus) + 020,5
EE = (juustokilon valmistukseen käytetävä maitomäärä) + 17
FFF = (koulutuksen alkamisvuosi) - 1026

Tarkista halutessasi oikea tulos checkeristä: