Tiililän kaivos Multi-Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämän kätkön myötä pääset tutustumaan Valkeakosken Pyörönmaalla 1920-luvulla toimineeseen Tiililän kaivokseen. Avokaivoksesta on tänä päivänä muistuttumassa enää pikkuruinen lampi. Ennen loppupisteelle menoa katsele ympärillesi ja kuvittele miltä paikanpäällä on näyttänyt liki 100 vuotta sitten. Parkkipisteestä kaivokselle johtaa polku.
Multikätkön ratkaisemiseksi et tarvitse rakettitieteen tai pitkän matikan opintoja, joten rohkeasti vain multin kimppuun - asiat selviävät, kunhan vain saavut paikalle!
Liikkuessasi kaivoksen/lammen reunan läheisyydessä ole erittäin varovainen ja varsinkin, jos mukanasi on lapsia. Kaivos on kuulemamme mukaan syvä. Kätkö on löydettävissä myös vähänlumen aikaan. Mainittakoon, että alueella saattaa esiintyä jonkinasteista radioaktiivista säteilyä. Alue on kuitenkin vapaasti "jokamiehenoikeuksin" liikkuttavissa.
Tehtävä:
Annetut koordinaatit johdattavat sinut kaivoksen äärelle. Löydät täältä loppupisteen koordinaatit. Ennen loppupisteelle rientämistä sinun on käytävä noutamassa numerot waypointeista A ja B. Numeroiden yhteenlaskettua summaa tarvitset loppupisteellä.
A. N 61°19.184 ja E 23°59.420
B. N 61°19.168 ja E23° 59.423
Kätkö löydettävissä vähän lumen aikaan. *******************************************************************************************************
Suositeltuna käyntikohteena kaivoksen lähistöllä sijaitseva paksukaarnainen kuusivanhus.
Tiililän kaivoksen historiaa
Tiililän kaivoksen historiikki juontaa juurensa 1920-luvun taitteeseen, jolloin pälkäneläiset sisarukset Rauha Tiililä (myöh. Ollikkala) ja Ilma Tiililä olivat kuulleet kiertävältä geologilta Pyörönmaassa olevasta pegmatiittiesiintymästä. Sisarukset kiinnostuivat asiasta niin että heinäkuussa 1920 ostivat ko. Kangasalan Hykönsalon kylän Mattilan talon takamaalohkon itselleen ja perustivat yhdessä veljensä Into Tiililän kanssa kaivosyhtiön.
Kaivoksesta saatu kvartsi ja maasälpä myytiin Suomen Mineraali Osakeyhtiölle ja niitä käytettiin lasi- ja keraamisen teollisuuden tarpeisiin. Kiviaines kuljetettiin hevosilla Toijalan ja Lempäälän rautatieasemille.
Valitettavasti kaivostoiminta ei kuitenkaan ollut tuona aikana helppoa. Avolouhoksen pitäminen tyhjänä vedestä ei sen aikakauden pumpuilla tahtonut onnistua ja huonojen tieyhteyksien vuoksi kiviaineksen kuljetus oli työlästä ja kallista. Lisäksi louhoksesta kaivetut kvartsilohkareet eivät olleet niin kysyttyä raaka-ainetta kuin muualta saatava kvartsihiekka ja maasälpäesiintymäkään ei ollut tarpeeksi runsas. Niinpä maaliskuussa 1922 Suomen Mineraali Osakeyhtiö sanoi irti sopimuksensa Rauha ja Ilma Tiililän kanssa ja kaivostoiminta loppui sillä erää siihen.
Sota-aikana kaivos oli toiminnassa lyhyitä aikoja eri yrittäjillä 1950-luvun puolivälissä Geologinen tutkimiskeskus teki Pyörönmaan kaivosalueella valtauksen uraanimalmin kaivamista varten. Koekaivausten uraanipitoisuus ei kuitenkaan ollut riittävä ja varsinaista kaivostoimintaa ei aloitettu.
Tutkimusmenetelmien kehittyessä 1960-luvun loppupuolella Pyörönmaan kaivoksen pegmatiittiesiintymää tutkittiin melko perusteellisesti. Geologisen tutkimuslaitoksen tutkimuksissa kaivosalueelta löytyi 27 eri mineraalilajia joista kahdeksaa ei oltu ennen tavattu Suomessa. Kaivoksen reuna-alueilta rekisteröitiin radioaktiivisia esiintymiä. Pyörönmaan esiintymää luonnehtivat harvinaiset alkuaineet Cerium, Yttrium ja Niobium, joiden mineraaleja alueen pegmatiitissa esiintyy. Radiogeenisten tutkimusten pohjalta esiintymän iäksi on arvioitu 1800 miljoonaa vuotta.
Tietolähde: Pyörönmaan kyläyhdistyksen nettisivut, www.pyoronmaa.net
Additional Hints
(Decrypt)
1.cvfgr: ebvxxhh
N wn O: gncvg
Ybcchcvfgr: -