Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko yhteisen rajan pituudelta ja aloitti Suomen alueen pommitukset, ja päättyi 13.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Miesvahvuudeltaan ja aseistukseltaan epäsuhtaisten osapuolten käymä sota, jota Neuvostoliitto kaavaili suomen nopeaksi valloitukseksi, kesti lopulta 105 päivää. Jo aikalaiset kutsuivat suomalaisten sitkeää puolustustaistelua"
Moskovan rauhan ehdot olivat raskaat. Vaikka Suomi oli taistellut urhoollisesti ja menestyksellisesti ylivoimaista vihollista vastaan, oli sen tyydyttävä suuremman sanelemiin rauhanehtoihin. Karjala menetettiin, Hankoniemi jouduttiin vuokraamaan ja yli 400000 suomalaista joutui evakkotielle. Suomen siniristiliput laskettiin sodan päättymispäivänä puolitankoon. Ne ilmaisivat surua menetetyn Karjalan ja muiden luovutettujen alueiden johdosta. Samalla ne kunnioittivat 26600 kaatunutta ja 45000 haavoittunutta suomalaista sotilasta. Lohtua ei tuonut se, että vihollisen tappiot olivat vähintään viisin-kuusinkertaiset.
Miettilän seudulla rajan sijoittuminen maastoon ei ollut heti tarkkaan määriteltävissä. Aluksi oli vallalla käsitys, että raja jäisi rintamalinjalle eli huomattavasti itään Rautjärveltä. Ensimmäiset viralliset tiedot ilmoittivat uuden rajan noudattelevan Uudenkaupungin rauhan rajaa (1721). Siinä tapauksessa Miettilä olisi jäänyt kokonaan Suomen puolelle. Sittemmin ilmoitettu suora linja Enso - Koitsanlahti olisi jättänyt kylän kokonaan Neuvostoliitolle. Kevään 1940 aikana Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Enson teollisuustaajaman kohtalosta. Moskovan rauhan sopimuksen mukaan suurin osa Ensosta olisi kuulunut Suomelle. Neuvostoliitto halusi kuitenkin alueen kokonaan itselleen sen teollisuuden vuoksi. Asiasta päästiin sopuun 29.4.1940 Neuvostoliiton sanelupolitiikalla ja koko Enso jäi rajan taakse. Rajakysymykset eivät jääneet vielä tähän, koska Neuvostoliitto katsoi Enson pohjoispuolella olevan Pelkolan alueen tärkeäksi Enson teollisuudelle. Pelkolassa sijaistsi muun muassa vesitorni, joka oli liitetty vesijohtoverkostoon. Näin ollen Neuvostoliitto ehdotti Suomelle vähämerkityksellistä rajamuutosta. Suomi saisi vastineena Pelkolan alueesta 18 km2 maata Konnusta. Suomalaiset pyrkivät hyötymään tilanteesta ja yrittivät saada isomman korvauksen. Suomalaiset esittivät korvausvaatimukseksi muun muassa noin 85 neliökilometrin laajuista aluetta Koitajoelta. Neuvostoliitto piti suomalaisten ehdotusta täysin kohtuuttomana. Molempien hallitusten hyväksyttyä neuvostoliittolaisten haluamat rajamuutokset sai Suomi kuitenkin lisäkorvauksena alueita Miettilästä. Lopullisessa rajalinjauksessa noudattettiin Uudenkaupungin rauhan rajaa pienin poikkeuksin. Raja siirtyi kevään linjauksesta loppukesästä hieman idemmäksi. Rautjärven kunta menetti rauhassa kaiken kaikkiaan alueita noin 200 km2 ja 2400 asukasta joutui evakkoon.
Kätkö sijaitsee lähellä kohtaa, jossa silloinen rajalinja ylitti nykyisen Vilkontien. Raja kulki lounaasta koilliseen suurin piirtein läheiseltä pellolta kohti tietä tulevan sähkölinjan suuntaisesti. Talvi- ja Jatkosodan välisenä aikana oli Vilkon suunnalla kaksi vartiota. Vilkon vartio oli Tiippanan kylän Laakon talossa ja rajan siirron jälkeen Roihan vartio muutti Enok Lankisen talosta Vilkon kylään Pekka Roihan taloon. Vartijat asuivat lähitaloissa. Vartioiden raja osuus oli vain 3 - 4 kilometriä, joten partiointi oli tehokasta. Nykyinen rajavyöhyke löytyy kulkemalla reilun kilometrin eteenpäin Vilkontietä. Rajavyöhykkeelle meneminen ilman asianmukaista lupaa on ankarasti kielletty.
Purkista löytyy koodi A.aaa bonuspurkkia varten, muista ottaa talteen.