Seuraava teksti on lainattu vieremän oriyhdistyksen internetsivuilta.
Historia
Oriyhdistys perustetaan.
Vieremän kunnantalolle kokoontui hevoskasvatusta harrastavia ihmisiä keskustelemaan ja päättämään oriyhdistyksen perustamisesta joulukuun 27. päivänä vuonna 1927. Samalla keskusteltiin siitosoriin hankkimisesta Vieremälle.
Kokouksessa päätettiin, että paikkakunnalle olisi hankittava siitosori ja sitä varten perustettaisiin oriyhdistys, joka hankkeen suunnittelisi ja toteuttaisi. Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Vieremän oriyhdistys, jonka toiminta-alueena olisi koko kunnan alue ja kotipaikkana Vieremän kirkonkylä. Jäseniksi hyväksyttiin Vieremän kunnan alueella asuvat hevoskasvattajat. Uusiksi jäseniksi haluavilta tultaisiin myöhemmin pyytämään kirjallinen anomus yhdistyksen hallitukselle, jonka tehtävänä oli hyväksyä tai jättää hyväksymättä se. Myös naapurikuntien hevosihmisille annettiin näin tilaisuus liittyä yhdistyksen jäseneksi. Oriyhdistyksen säännöiksi hyväksyttiin Hevosjalostusliitosta lähetetyt säännöt ja sääntöjen lopullinen laatiminen annettiin tehtäväksi toimikunnalle, joka valittiin kokouksessa.
Yhdistyksen ensimmäiseen ja väliaikaiseen toimikuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi maanviljelijät S.H. Huttunen, Juho Räisänen ja Augusti Huttunen, varajäseniksi Juho Hukkanen, Eero Rönkkö ja Juho Kainulainen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Nikolai Kärkkäinen ja Juho Hukkanen.
Yhdistyksen seuraava ja varsinainen perustamiskokous päätettiin pitää 6. tammikuuta vuonna 1928 Vieremän kunnantalolla. Kokouksessa esitettiin jäsenluettelo, jonka mukaan yhdistykseen oli liittynyt 39 jäsentä. Siispä virallisesti päätettiin perustaa Vieremän oriyhdistys, jonka tarkoituksena oli edistää hevoskasvatusta. Edellisessä kokouksessa valittu toimikunta oli hankkinut ja valmistellut säännöt jotka hyväksyttiin. Kokouksessa kirjoitettiin yhdistyksen perustamisjulistus, joka kuului näin: "Me allekirjoittaneet perustamme Vieremän oriyhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää hevoskasvatusta ja jalostaa sitä, selitämme rupeavamme jäseniksi yhdistykseen ja noudattamaan sen sääntöjä."
Kokouksessa päätettiin, että yhdistyksen jäsenmaksu olisi 50 markkaa vuodessa tai kertamaksuna 250 markkaa. Niiltä jäseniltä, jotka liittyisivät yhdistykseen perustamis-päivän jälkeen, perittäisiin 20 markan sisäänkirjoitusmaksu. Yhdistys päätti laittaa ilmoituksen kunnan ilmoitustaululle ja paikkakunnan sanomalehteen.Ensimmäiseen varsinaiseen hallitukseen valittiin kolme varsinaista ja kolme varajäsentä. Varsinaiset jäsenet olivat S.H. Huttunen Valkeisilta, Juho Räisänen Vieremältä ja August Huttunen Valkeisilta. Varajäseniksi valittiin Juho Hukkanen Vieremältä, Juho Kainulainen Vuorisilta ja Eero Rönkkö Valkeisilta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin S.H. Huttunen ja sihteeriksi August Huttunen, jolle annettiin myös rahastonhoitajan tehtävät.
(Lähde: pöytäkirja 1927-1940)
Ensimmäinen siitosori hankitaan.
Siitosoriin hankkimisesta keskusteltiin ja päätettiin, että ori hankittaisiin talven 1928 aikana. Tammikuussa pidettiin Kuopiossa hevospäivät ja sinne lähetettiin ostotoimikunta, johon kuuluivat Pekka Kumpulainen, Eero Rönkkö ja Juho Räisänen. Toimikunta osti hevospäiviltä ori Nassikan, joka maksoi 18 000 markkaa. Nassikka oli vuonna 1922 syntynyt 155 cm korkea punarautias suomenhevonen, jonka isä oli palkitsematon ori Anaski ja emä nimeltään Tumma-Tyttö. Se sijoitettiin ensimmäiseksi vuodeksi Juho Räisäselle Vieremän kylälle. Orin hoitaja tulisi saamaan hoitopalkkaa 4000 markkaa vuodessa ja sopimus uusittaisiin vuosittain. Orille päätettiin ostaa kilpakärryt ja valjaat, sillä jo olevien varusteiden lisäksi. Astutusmaksuksi päätettiin 100 markkaa jäseniltä ja 200 markkaa yhdistykseen kuulumattomilta. Jäsenet saivat yhden uusimisen samaan hintaan ja seuraavista perittiin 50 markkaa. Jäseniksi kuulumattomilta perittiin uusimista 50 markkaa. Varsamaksu oli 50 markkaa.
(Lähde: pöytäkirja 1927-1940, Sukuposti.net)
Nassikka sai vuonna 1930 66 tammaa, joista jäsenten tammoja oli 31 ja muiden 35. Samana vuonna varsoja syntyi 51 kappaletta, joista oriita oli 29 ja tammoja 22. Vuoden 1930 vuosikertomuksessa todetaan, että: " toiminnan tulos ei ole vielä kehuttavaa, kuitenkin ollaan tietoisia siitä, että yhdistyksen ori on jättänyt tähän tullessa alueelleen 90 varsaa ja muutaman vuoden kuluttua nähdään jo minkälaisia hevosia näistä varsoista kehittyy ja jos hyvään päin kehitys kulkee, niin toivotaan, että hevoskasvattja-ajoissakin innostus työhön pysyisi yhä edelleen hevosjalostuksen eteen."(Lähde: pöytäkirja 1927-1940)
Nassikka oli suosittu siitosori sekä Vieremän kunnassa, että sen ulkopuolella. Parhaana vuotenaan se astui 132, joista yhdistyksen jäsenten tammoja oli 26 ja muiden omistamia 106. Tuolloin astutusmaksut olivat 75 ja 100 markkaa. Nassikka teki myös paljon astutusmatkoja Vieremän kunnan ulkopuolelle. Se kävi mm. Sonkajärvellä, Lapinlahdella ja Iisalmessa. Astutustyön ohella Nassikka osallistui erilaisiin kilpailuihin ja näyttelyihin. Sitä käytettiin käyttökuntoisuuskilpaluissa, pärjäten hyvin kuormanvedossa ja kävelyssä sekä juoksussa. Ori menestyi myös näyttelyissä, joissa se usein palkittiin myös jälkeläistensä perusteella.
Lähde: pöytäkirja 1927-1940
Nassikka oli Vieremän oriyhdistyksen omistuksessa vuodesta 1928 vuoteen 1940. Oriin myymistä oli harkittu jo aikaisemminkin, mutta vuonna 1940 se myytiin 15 000 markalla Ahlström Oy:lle. Kauppakirjassa sovittiin, että ori pidetään kuolemaansa saakka hoidettavana yhtiön omistamalla tilalla Salahmilla Vieremän kunnassa. Nassikka lopetettiin vuonna 1947 Salahmilla.
Lähde: pöytäkirja 1927-1940, pöytäkirja 1941-1965
1. Nassikka 2592 (Lähde: Juha Vidgrèn)