Kimo Bruk Multi-cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Vid Kimo bruk kan du via denna multi uppleva en gammal bruksmiljö med dess natursköna parkområde. Från området startar också en naturstig.
Tämä multi tutustuttaa sinut vanhaan ruukkiympäristöön sekä sen luonnonkauniiseen puistoalueeseen. Alueelta lähtee myös luontopolku.
------------------------
På bruksområdet ordnas årligen ett flertal kulturevenemang. Sommarens höjdpunkt är smidesdagen som pågår det första veckoslutet i juli. Här hålls också smideskurser varje sommar/höst och under sommarveckoslut kan man se smeder i arbete på området.
I bruksgården finns en beställningsrestaurang med plats för 100 personer i de vackert renoverade matsalarna. Där hålls bröllop, släktkalas och konferenser. Bruket är också öppet för den som vill strosa omkring utomhus och beundra dammar och forsar.
Historia:
Kimo bruk hör till de äldsta industrierna i Finland. Det grundades 1703 av svensktysken Peter Heijke, som också drev Orisbergs bruk i grannkommunen Storkyro. Kimo lämpade sig för bruksverksamhet/ järnproduktion eftersom här fanns skog ur vilka träkol kunde utvinnas och forsar som gav vattenkraft. Den närliggande hamnen var speciellt viktig för frakten av järnmalmen, som skeppades från Sverige. Bruket fick dock en svår start och ödelagdes redan 1714 av ryska trupper under Stora Ofreden. På 1730-talet byggdes en ny masugn som placerades längre ner längs ån, närmare hamnen. I masugnen smältes malmen tillsammans med träkol och kalksten till tackjärn, en typ av råjärn. Tackjärnet fraktades till bruksområdet, cirka 10 km upp längs ån, där hamrarna förädlade det till bland annat stångjärn och spik. En biprodukt av tackjärnen var blågröna slaggstenar som man ännu idag kan se som fyllnad i bygdens husgrunder.
Bruksägarna bodde alltid på annat håll, så Kimo bruk saknar en ståtlig huvudbyggnad. Bruket styrdes av förvaltare och de anställda smederna kom i början av 1700-talet från Sverige eller från andra finländska bruk. Bruket upplevde sin blomstringstid 1780-1806 då Kimo bruk blev ett av de största i Finland. Nya smedjebyggnader uppfördes och stångjärn med stämpeln KB fick gott rykte för sin höga kvalitet.
Industriella och tekniska förändringar slog ut de hantverksbetonade bruken i slutet av 1800-talet. Bruket fick istället nya verksamhetsformer och ombyggdes till sågverk och kvarn. Forsarna i Kimo å utnyttjades från och med 1920-talet till att driva turbiner som producerade elektricitet.
Källor: www.kimobruk.fi, www.museiportalosterbotten.fi/museum-a-o/museum/17-kimo-bruk
---------------------------------
Ruukkialueella järjestetään vuosittain useampaa eri kulttuuritapahtumaa. Kesän kohokohta on heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä taontapäivä. Kesäisin sepät antavat työnäytöksiä viikonloppuisin.
Ruukintalossa toimii 100 hengen tilausravintola, jossa pidetään häitä, sukujuhlia sekä konferenssejä. Itse alue on kaikille avoin ja täällä voi rauhassa kiertää ihailemassa patoja ja koskia.
Historia:
Kimon rautaruukki on yksi Suomen vanhimmista teollisuuslaitoksista. Se on ruotsalais-saksalaisen Peter Heijken vuonna 1703 perustama. Hän omisti tämän lisäksi Isokyrössä sijaitsevan Orisbergin ruukin.
Kimon kylä ja Oravainen oli sopiva paikka rautateollisuudelle, sillä täältä löytyi sekä metsää, jota tarvittiin hiilen valmistukseen, sekä koskia, joista saatiin vesivoimaa. Läheisellä satamalla oli suuri merkitys, sillä rautamalmia kuljetettiin laivoilla Ruotsista.
Ruukin alkuaikoja kuitenkin varjosti Isoviha, sillä jo vuonna 1714 se joutui venäläisten joukkojen tuhoamaksi.
1730-luvulla rakennettiin uusi masuuni joen alajuoksuun, lähempänä satamaa. Siellä valmistettua raakarautaa kuljetettiin noin 10 km ylös jokea pitkin ruukkiin, missä sitä jalostettiin mm. kankiraudaksi ja nauloiksi. Sivutuotteena syntyneitä sinertäviä kuonakiviä näkee edelleen talojen perustusten täytteinä.
Ruukinomistajat asuivat aina muualla, joten täältä puuttuu näyttävä päärakennus. Toiminnasta vastasivat ruukinhoitajat ja sepät tulivat alkuaikoina joko Ruotsista tai muilta suomalaisilta ruukeilta.
Ruukin toiminta kukoisti vuosina 1780-1806, jolloin Kimon ruukista tuli yksi Suomen suurimmista. Uusia pajoja rakennettiin ja KB-merkillä varustetulla kankiraudalla oli korkealuokkainen maine.
Teolliset ja tekniset uudistukset, jotka valtasivat alaa 1800-luvun lopulla, koituivat käsityöpainotteisten ruukkien surmaksi. Täkäläistä ruukkia muutettiin sen jälkeen sahalaitokseksi sekä myllyksi. 1920-luvulta lähtien Kimon joen koskia hyödynnettiin sähköntuotantoon.
Lähteet:
www.kimobruk.fi, www.museiportalosterbotten.fi/museum-a-o/museum/17-kimo-bruk
----------------
UPPGIFT / TEHTÄVÄ:
Koordinaterna visar till parkeringsplatsen. Förslagsvis kan du börja vid angiven trailhead och fortsätta uppströms längs ån.
Koordinaatit vievät parkkipaikkaan. Voit aloittaa annetusta trailhead-kohdasta ja jatkaa jokea vastavirtaan.
Vandra runt och samla nödvändiga uppgifter / Kierrä keräämässä tarvittavat tiedot:
Bruksmuseets och galleriets gatunummer / Ruukkimuseon ja gallerian katunumero = a
Mittemot galleriet står en port med en siffra / Galleriaa vastapäätä olevan portin numero = b
Avståndet till Kyroboas i km x 2 / Etäisyys Kyroboakseen kilometreissä x 2 = c
Ovanför dörren till kraftverket finns ett årtal / Voimalaitoksen oven yläpuolella oleva vuosiluku = d
Antalet lampor vid dörren till Einars stuga / Einarin tuvan ovenpielessä olevien lamppujen lukumäärä = e
Intill danslaven finns en jungfrudans, årtalet på minnesstenen intill / Tanssilavan vieressä on jatulintarha, jonka vieressä olevan muistokiven vuosiluku = f
A = a – (c x e) – 1
BCD = a + b + d – 11
EFGH = (f – b) x (e x c) + b – 180
63° 1E.FGH 22° A.BCD
Additional Hints
(No hints available.)