Maaemon syli Multi-Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Multikätkö Nurmeksen kirkkoharjulla.
Tämän paikan historia - nälkävuodet ja Kristiina - on kiehtonut kultakuruja sukupolvien ajan.
1970-luvun ukki käytti meitä lapsenlapsia läheisellä Nahkimon uimarannalla. Paluumatkalla kuljimme tapulin viereisestä portista vanhalle hautausmaalle ja ukki kertoi meille nälkävuosista. Harjun maastossa saattoi erottaa matalia kumpareita, joiden ukki kertoi olevan nälkään kuolleiden hautoja. Ukki oli syntynyt v.1897 ja oli kuullut tarinat nälkävuosista omilta vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan.
2000-luvun ukki on myös oivallinen tarinankertoja. Hänen kertomansa tarina liittyy paikalla olevaan vuonna 1773 rakennettuun kellotapuliin. Tapulin rakennustyömaalla työskenteli ylikyläläisen maalaistalon piika Kristiina. Kristiina komennettiin kattoa rakentamaan vaikka hän pelkäsi korkeita paikkoja. Peloissaan hän pyysi toisilta katontekijöiltä, että jos hän putoaisi ja kuolisi, hänet haudattaisiin juuri niille sijoilleen. Liekö salama vai sairauskohtaus iskenyt, mutta kävi kuten poloinen Kristiina pelkäsi: hän putosi ja kuoli. Kristiinan toive toteutettiin - hautapaasi on aivan tapulin vieressä. Tarina on ollut tapana kertoa haudan äärellä ja sen vetovoima on saanut lapsenlapset kulkemaan toistuvasti harjun polkua haudalle.
Tapulin vieressä sijaitsi Nurmeksen kolmas kirkko vv. 1764-1856. Tapuli oli alunperin hautausmaan laidalla, mutta jäi hautausmaan laajennuksen yhteydessä vv. 1861-62 keskelle kalmistoa. Tähän tapulin puoleiseen laajennusosaan haudattiin nälkävuonna 1868 menehtyneet. Tapulin vieressä on nälkään menehtyneiden muistomerkki Maaemon syli, jonka on veistänyt kuvanveistäjä Veikko Jalava. Harjulla on myös Nurmeksen sankarihautausmaa.
Nälkävuodet 1867-68 olivat Nurmeksessa erityisen tuhoisat. Talvi 1866-67 oli runsasluminen ja jäät lähtivät Nurmeksessa vasta 6.6.67. Kesä oli lyhyt ja kylmä ja jo yöllä 3.9.67 iski halla. Naapuripitäjä Kuhmossa kerrottiin tuosta yöstä: ”kylmi pellon niin, että routa kesti kävellä”. Sato jäi niukaksi ja 4.8.67 pidetyssä pitäjänkokouksessa päätettiin jakaa lainajyvästön viimeisetkin varat viljelijöille. Väestölle opetettiin korvikeravinnon valmistamista ja valmistaminen keskitettiin määrättyihin taloihin. Ainakin Saramolla ja Ylikylän Hoikalla oli tällainen ”pehkupirtti”, joissa kerjäläiset survoivat ja jauhoivat pehkua eli olkia ravinnoksi. Aikalainen Saramolta muisteli myöhemmin, että näissä taloissa oli vakituiset arkuntekijät, sillä kuolemantapauksia sattui yhtenään.
Väestön liikkuvuutta rajoitettiin kulkutautien pelossa perustamalla Nurmeksen seurakunnan rajoilla sijaitseviin taloihin kerjäläisten pysäytyspaikkoja mm. Höljäkkään, Kuohattiin, Mujejärvelle ja Maanselkään. Köyhien kuumetautisten hoitoon sitoutui talollinen Johan Korhonen. Kuntakokouksessa 9.2.1868 Korhonen lupasi ylläpitää Pitäjän Lasarettia, jos hoidettavia olisi kerralla enintään kymmenen ja korvauksena olisi 1 markka henkeä kohden vuorokaudessa. Ruokaa ei saanut vastikkeetta vaan hätäaputöinä tehtiin esimerkiksi uusia teitä. Hätäaputöitä koordinoi kanttori Heikki Hannikainen, joka myöhemmin haudattiin lähelle nälkävuosien hautoja.
Vuonna 1868 kuolleisuus koko Suomessa oli 7,9% väestöstä. Nurmeksen seurakunnan (nykyinen Nurmes, Valtimo ja Rautavaara) alueella kuolleisuus oli 14%, 1218 henkilöä. Kirkonkirjoissa kuolinsyyksi on useimmin merkitty lavantauti tai punatauti. Eniten menehtyi alle 5-vuotiaita lapsia ja yli 50-vuotiaita aikuisia.
Kätköä suunnitellessamme kiinnitimme ensimmäisen kerran huomiota Kristiinan kuolinvuoteen hautapaadessa: 1868 eikä 1773. Nälkävuonna 1868 menehtyneistä nurmeslaisista vain kahdelle on pystytetty hautamuistomerkki. Kirkonkirjat kertovat toisesta: ”Talonpoika Nils Timosen vaimo Stina Kokkonen Salmenkylästä, 29 vuotta, kuollut lavantautiin”. Nurmeslainen opettaja ja historian tuntija Matti Hiltunen kertoi 2000-luvun kultakurujen ukille: ”Stinan mies oli kauppias Niilo Timonen, ”kauppa-Saksa” eli ”Saksa-Timonen”, joka vaurastui häikäilemättömällä kaupankäynnillä. Hänellä lienee siten ollut varaa kustantaa hautapaasi arvokkaalle paikalle ensimmäiselle vaimolleen.” Ukin tarina katonrakentaja-piikatyttö Kristiinasta lieneekin agraari legenda.
Kätkön koordinaatit johdattavat sinut Kristiinan haudalle. Aivan vieressä on erään kappalaisen muistolaatta ja muutamien kymmenien metrien päässä kanttori Heikki Hannikaisen ristin mallinen hautamuistomerkki sekä paikalla sijainneiden kirkkojen muistomerkki. Purkin löytämiseen tarvittavat tiedot saat niistä todennäköisesti talvellakin.
Kappalainen toimi Nurmeksessa vuodesta A vuoteen B. Hannikainen kuoli vuonna 18C. Nurmeksen ensimmäinen kirkko poltettiin päivälleen (pv.kk.vvvv) D.E.F. Kirkkojen muistomerkissä on tekstiä psalmista G.
xxx= C+D+E+1
yyy= B-F+G-2
Purkki löytyy koordinaateista N 63 33.xxx E 029 07.yyy hautausmaan muurin ulkosivulta. ETHÄN LIIKUTA YHTÄÄN KIVEÄ ETSIESSÄSI! Vähäinen lumi ei haittaa purkin löytymistä. Auton voit jättää Nurmes-talon tai terveyskeskuksen parkkipaikalle.
Lähde: Yrjö Juustila: Maaemon syli. Nälkävuosien muistomerkkitoimikunta, Nurmes, 1965.
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures