Käläviän hirsimehtä 5 - Hirsimetsän luonto
Hirsimetsä kuuluu Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen ja se on maantieteellisesti yhteydessä Lestijärven sekä Halsuan ja Perhon laajoihin erämaihin ja kansallispuistoon Salamajärvellä. Laajoja suoalueita rikkovat mannerjäätikön liikkeen suuntaiset metsäsaarekkeet / -alueet. Kotkannevan seutu on Halsuan- ja Perhonjoen vesistön sekä koilliseen Lestijoen vesistön suuntaan valuvien vesien vedenjakajalla
Hirsimetsän pintaalasta noin puolet on suota. Suotyyppinä pääasiallisesti on Aapasuo mutta täältä löytyy myös laajoja Keidassuo alueita.
Kätkö sijaitsee yksityisellä Vanhojen metsien suojelualueella, kooltaan reilu 150 ha ja kätkön läheisyydessä on myös vasta valmistunut kosteikoiden ennallistamis hanke, jossa joskus ojitettu suoalue ennallistettiin tukkimalla metsäojat, luonnon hoitaessa lopun. Tällaisia hankkeita on Hirsimetsässä meneillään muitakin, Valtionkin kantaessa myös vastuunsa. Hirsimetsästä on tämän lisäksi suojeltu yksi Pohjanmaan aapasuo-vyöhykkeen suurimmista soista, eli Kotkanneva ja sen ympäristöä. Linkkinä sivun ylälaidassa, "related webpage":n takana on alueen natura 2000-sivut, joissa alueesta ja lajistosta tarkemmin. Kasvistokartoitusta Hirsimetsän alueella ei ole vielä tehty.
Alue on maastollisesti suoraan yhteydessä Perhon ja Halsuan laajoihin erämaihin sekä !982 perustettuun Salamajärven Kansallistuistoon, ( 6200 ha ). Sinne siirtoistutettiin aikoinaan muutama yksilö Kuhmon luonnonvaraista metsäpeura kannasta ja jotta laji saataisiin säilymään Suomen luonnossa. Tämä "tekohengitys" onnistui lopulta erinomaisesti ja nykyistä kantaa seurataan jatkuvasti lentolaskennoilla ja tällä hetkellä se on n. 1200 - 1300 yksilöä. Tämän maantieteellisesti yhtenäisen laajan erämaa alueen lajisto on nykyään aika pitkälti sama ja Metsäpeuroja onkin tavattu Hirsimetsässä jo pitemmän aikaa. Tosin talvehtivia suuria Peuratokkia ei Hirsimetsässä ole vielä ollut, muutaman yksilön vaeltavia laumoja kylläkin.
Perhon ja Halsuan alueelta tutuksi tulleita Susia on liikuskellut Hirsimetsässä pitkään ja Karhuista ei enään missään viitsi edes erikseen mainita. Lajistoon kuuluu myös Maakunnassamme kovasti yleistynyt Ahma ja Ilves. Linnusto Hirsimehtäsä on on myös varsin rikas ja ainakin ennen Kanalintukannat olivat elinvoimaiset ja Metsonkin pääsi näkemään lähes joka reissu. Metsästysoikeus Hirsimetsässä annetaan harkinnanvaraisesti sen osakkaille ja heidän perheenjäsenille.
Lintuhavaintona Hirsimetsässä, esim. Kotka ja Kalasääksi eivät tule olemaan pois suljettuja, alueella on tavattu paljon muitakin harvinaisia ja jopa uhanalaisiakin lajeja.
Seuraavassa lainaus vanhan kamun ja - Ornitoloogin minulle lähettämästä sähköpostista:
"Karhujahan siellä on useita ja susikin liikuskelee alueella. Harvinainen mustapyrstökuiri on pesinyt ainakin kaksi kertaa. Upeimmat ja linnustollisesti arvokkaimmat alueet ovat märät allikot, joissa pesii runsaasti eri lintulajeja ja erityisesti kahlaajia. Parimääräthän vaihtelevat vuodesta toiseen melkoisesti ja mm. mennyt kesä oli koleisuuden ja sateisuuden takia aika kehno, kun taas pari aiempaa kesää tuottivat keskimääräistä selvästi enemmän poikasia ja alueella pesi useampia lajeja kuin 2012. Kotka viihtyy alueella, mutta sen suojelustatuksen takia on syytä olla rummuttamatta siitä sen enempää samoin kuin alueen XXXXX, joka kannattaa jättää kokonaan mainitsematta."