Volokinpolku: 48 Urheilijat - Keke Rosberg
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Volokinpolku on Volokinpolun retkeilyreittiä ja sen monipuolista luontoa esittelevä kätkösarja. Reitti muodostaa janamaisen geopolun, joka on merkattu maastoon keltaisin opastein.
Geopolun kätköjen piilotustapa vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan, mutta on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yhden linjan mukaan. Jokainen kätkö on noudettavissa myös itsenäisenä kohteena. Koko geopolun pituus on noin 30 kilometriä. Etsi geopolun kätköjä luonnonrauhaa kunnioittaen!
Huom! Koska kätkö on janamudossa eikä palaa alkupisteeseen, helppo tapa kiertää polku on porukalla käyttäen kahta autoa, toinen auto jätetään polun toiseen päähän Jyrkälle ja toinen auto viedään toiseen päähän polun päässä sijaitsevalle laavulle. Polun voi suorittaa myös esimerkiksi 7km pätkissä jättämällä auto pienille metsäteille parkkiin.
HUOM! Koska Volokinpolun maasto on paikoittain hyvin vaikeakulkuista, polkua ei suositella kokemattomille luonnossaliikkujille. Polkua on vaikea ajaa maastopyörällä.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii Wikipedia.
Keke Rosberg: Ura
Keijo Erik ”Keke” Rosberg (s. 6. joulukuuta 1948 Solna, Ruotsi) on suomalainen entinen autourheilija ja Formula 1:n ensimmäinen suomalainen maailmanmestari (1982).
Keken poika Nico Rosberg on myös Formula 1 -kuljettaja.
Uran alku
Keijo Erik Rosberg syntyi kolmilapsisen perheensä vanhimmaksi lapseksi. Hänen isansä oli eläinlääkäri Lars Erik Rosberg ja äitinsä Lea Aino Marjatta Rosberg o.s Lautala. Rosbergilla on myös kaksi nuorempaa siskoa, Seija Rosberg ja Jatta Rosberg. Heistä nuorempi on naimisissa F1-manageri Didier Cotonin kanssa.
Rosberg vietti osan lapsuuttaan Oulussa, jossa hän sai ensimmäisen kerran ajaa karting-auton tyylistä laitetta, jonka oululainen autokauppias Heikki Vuolevi ja Rosbergin isä Lars yhdessä rakensivat. Muutettuaan Iisalmeen hänen karting-harrastuksensa laajeni. Rosberg kirjoitti ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta keväällä 1967.
Rosbergin voitti kartingissa useita Suomen-mestaruuksia ja Pohjoismaiden-mestaruuden. Sen jälkeen hän jatkoi FV1300- ja FV1600-luokista Formula 2:een ja muihin Formula-luokkiin vuonna 1976. Siirtyessään kilpailemaan ulkomaiden Formula-sarjoihin hän alkoi käyttää Keke-lempinimeä, koska arveli sen olevan helpommin ihmisten muistettavissa ja lausuttavissa muilla kielillä. Siirtyessään Fv-luokkaan kartingista, Rosberg osti Lars Lincolnilta, Kurt Lincolnin pojalta ensimmäisen, lohjalaisen mekaanikko Olavi Vuorisen rakentaman oranssikorisen Formulan. Formulaan tilattiin moottori Saksasta.
Formula 1: Kaudet 1978-1981
Vuonna 1978 Rosberg sai tilaisuuden kilpailla Formula 1 -sarjassa, kun Theodore-talli palkkasi hänet kuljettajakseen. Talli ei ollut sarjan parhaita, eikä taistellut voitoista. Rosberg selvisi ensimmäisessä kilpailussaan Etelä-Afrikassa karsinnoista ja lähti kilpailuun 24. lähtöruudusta, mutta joutui keskeyttämään polttoainevuotoon. Kauden kuluessa hän kilpaili myös ATS-tallin autolla. Kuitenkin kauden merkittävin suoritus oli MM-sarjan ulkopuolisena kilpailuna ajetun BRDC International Trophyn voitto sateisella Silverstonen radalla. Vaikka kilpailu oli MM-sarjan ulkopuolinen, silti osallistujalistalla oli F1:n kuljettajien parhaimmistoa, mm. Niki Lauda, Mario Andretti ja James Hunt.
Kauden 1979 puolivälin tienoilla Rosberg liittyi Wolf-talliin entisen maailmanmestarin James Huntin tilalle. Vauhti oli ajoittain lupaavaa, ja Alankomaissa hän oli harjoitusten 8. Paras kilpailusijoitus oli Ranskassa ajettu yhdeksäs sija.
Kaudeksi 1980 Rosberg sai paikan Fittipaldi-tallista, jonka ykköskuljettajana ajoi kaksinkertainen maailmanmestari Emerson Fittipaldi. Kausi alkoi Argentiinassa tammikuun puolivälissä. Rosberg oli harjoitusten 13. nopein, mikä enteili hyvää kisaa. Itse kilpailussa hän ohitti yksi toisensa jälkeen edellä olevia autoja nousten kolmanneksi, ja vaikka hänen täytyi käydä varikolla polttoainetta tankkauttamassa, piti hän silti paikkansa maaliin asti. Näin hänestä tuli ensimmäinen suomalainen Formula 1:n palkintokorokkeella. Rosberg ajoi hyvin myös jatkossa, ja oli selvästi tallikaveriaan Fittipaldia nopeampi, mutta tallin autojen suorituskyky oli hiipunut suhteessa kilpailijoihin, eikä Rosberg ajanut enää kuin kerran MM-pisteille kauden aikana. Hän oli silti MM-sarjan 10.
Rosbergin toinen kausi Fittipaldilla oli pettymys. Auto oli sarjan heikoimpia, ja usein Rosbergin osana oli karsiutuminen tai keskeytys mekaaniseen vikaan. Hänellä oli sopimus tallin kanssa vuoden 1982 loppuun, mutta hänen onnistui irrottautua tallista kauden 1981 lopussa vedoten maksamattomiin palkkoihin.
Kausi 1982
kilpailussa hän oli viides, mutta seuraava kilpailu Brasiliassa päättyi toiseen sijaan. Rosberg ehdittiin kertaalleen hylätä sääntöjenvastaisen vesitankin vuoksi, mutta hylkäys kumottiin pian ja Rosberg sai pitää sijansa. Hän oli toinen myös Long Beachin kisassa ja siirtyi selvään MM-johtoon.
Runsas viikko Long Beachin kilpailun jälkeen tuli tieto, että Brasilian kilpailun protestit oli käsitelty ja Rosberg sekä kisan voittanut Nelson Piquet oli hylätty. Muutamat tallit olivat tehneet protestin Piquetä ja Rosbergiä vastaan sääntöjenvastaisista vesitankeista. Rosberg menetti MM-johdon lisäksi Brasilian palkintorahat. Hylkäyksistä johtuen Williams ja useat muut tallit päättivät boikotoida seuraavaa, San Marinon osakilpailua. Kilpailun odotettiin menettävän MM-arvonsa, mutta niin ei käynyt. Kilpailuun osallistui 14 autoa, ja sen voitti Ferrarin Didier Pironi.
Seuraavassa kilpailussa Belgiassa kaikki olivat jälleen mukana. Kilpailu muistetaan lähinnä Ferrarin Gilles Villeneuven ja Marchin Jochen Massin aika-ajoissa sattuneesta onnettomuudesta, joka johti Villeneuven kuolemaan. Itse kilpailussa Rosbergista tuli ensimmäinen suomalainen, joka on johtanut Formula 1:n MM-osakilpailua. Maalissa Rosberg oli toinen tehtyään kierroksella ohituksen yhteydessä pienen virheen, jonka seurauksena John Watson pääsi hänen ohitseen voittoon. Monacossa Rosberg keskeytti omaan ajovirheeseen, Detroitissa hän oli neljäs ja Kanadassa auton vaihteisto hajosi noin 20 kierrosta ennen maalia. Alankomaiden kolmannella sijallaan hän nousi MM-pisteissä kolmanneksi.
Britanniassa Rosberg saalisti uransa ensimmäisen paalupaikan, mutta kisassa auto sammui lähtöruudukkoon ja Rosberg joutui starttaamaan joukon hänniltä. Lopulta kisa päättyi Rosbergilta keskeytykseen auton teknisten ongelmien vuoksi. Ranskassa Rosberg oli viides.
Maailmanmestaruus näytti karkaavan Pironille. Eroa ranskalaisen ja Rosbergin välillä oli 16 pistettä. Saksan sateisissa harjoituksissa maailmanmestaruustaisto sai käänteen, kun Pironi ajoi Alain Prostin auton perään ja oli vähällä menettää henkensä. Hän joutui sairaalaan pitkäksi aikaa, eikä enää koskaan palannut Formula 1 -radoille. Kilpailussa Rosberg sijoittui kolmanneksi ja oli pitkän tauon jälkeen palkintokorokkeella. Suorituksesta tekee poikkeuksellisen se, että Rosberg ajoi kisan vara-autolla. Kolmannen sijan pisteillä ja Pironin onnettomuuden seurauksena Rosberg nousi uudelleen mukaan maailmanmestaruustaisteluun.
Itävallassa Rosberg oli lähellä voittoa, mutta jäi toiseksi häviten viidellä sadasosasekunnilla Elio de Angelisille. Rosberg nousi maailmanmestaruuspisteissä toiseksi. Eroa kauden keskeyttäneeseen Pironiin oli kuusi pistettä. Seuraavana kisana oli Sveitsin GP, joka ajettiin kuitenkin Ranskan Dijonissa. Kisassa Rosberg ajoi ensimmäiseen voittoonsa ja sai palkinnoksi lehmänkellon. Maailmanmestaruus olisi katkolla seuraavassa osakilpailussa.
Kauden toiseksi viimeiseen kilpailuun Italiassa Rosberg pääsi starttaamaan heti turbojen perään seitsemännestä ruudusta. Lähtö ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla ja Rosberg menetti yhden sijan. Hieman ennen kisan puoltaväliä kierroksella 24 hän ohitti Bruno Giacomellin ja nousi seitsemänneksi. Rosbergin autosta kuitenkin irtosi takasiipi, minkä vuoksi hän joutui käymään varikolla. Varikkokäynti kesti yli kaksi minuuttia ja Rosberg oli lopulta kahdeksas jääden ilman MM-pisteitä.
Ennen viimeistä, Las Vegasissa ajettua kilpailua enää kahdella kuljettalla oli mahdollisuudet mestaruuteen. Watsonin tuli voittaa ja Rosbergin jäädä pisteittä, jotta Watsonista tulisi maailmanmestari. Aika-ajoissa Rosberg oli kuudes ja Watson yhdeksäs. Watson nousi heikon lähdön jälkeen vähitellen kohti kärkeä, ja noin 20 kierrosta ennen maalia hän oli toinen. Michele Alboreto ajoi kärjessä maaliin asti. Rosberg oli viides ja saavutti kaikkien aikojen ensimmäisenä pohjoismaalaisena kuljettajana Formula 1 -luokan maailmanmestaruuden. Hänet valittiin mestaruuden myötä Suomen vuoden urheilijaksi.
Kaudet 1983-1986
Rosbergin toinen kausi Williamsilla oli vaikea. Kauden kohokohta oli voitto Monacossa. Ennen lähtöä rata oli märkä, mutta kuivumassa. Kuljettajat valitsivat Rosbergia lukuun ottamatta sadekelin renkaat ja kisan alettua muiden oli käytävä varikolla vaihdattamassa kuivan kelin renkaat. Rosberg ajoi voittoon. Hän pääsi juhlimaan palkintokorokkeella myös Detroitissa sijoituttuaan toiseksi. Nämä olivat kuitenkin MM-kauden ainoat palkintosijoitukset ja Rosberg sijoittui mestaruustaulukossa viidennelle sijalle keräten yhteensä 27 pistettä. Vuonna 1983 järjestettiin kaikkien aikojen viimeistä kertaa MM-sarjan ulkopuolinen kilpailu: 1983 Race of Champions Brands Hatchissa, jonka Rosberg vei nimiinsä.
Kaudella 1984 auton epäluotettavuus kiusasi Rosbergia. Viimeisestä seitsemästä kisasta hän pääsi maaliin vain yhdessä. Kauden kohokohtana voidaan pitää Dallasissa liukkaalla ja murenevalla katuradalla ajettua voittoa. Voitto oli ensimmäinen Hondan turbomoottorilla otettu ykköstila F1:ssä Loppupisteissä Rosberg sijoittui kahdeksanneksi 20,5 pisteellään.
Kaudella 1985 autossa oli edelleen suuria ongelmia luotettavuuden kanssa etenkin alkukaudesta, mutta voitto Detroitissa alkoi muuttamaan tilannetta. Rosberg kolmen palkintosijan putki ja kauden päätöskisan voitto Australiassa nostivat hänet MM-sarjan kolmannelle tilalle. Se oli hieno lopputulos Williamsille neljän vuoden yhteisen taipaleen päättyessä. Loppupisteissä Rosberg siis kolmas, 40 pistettä. Kaudesta muistetaan hyvin myös hänen huima kierros Silverstonen aika-ajoissa. Rosberg ajoi paalupaikalle, mitauttaen huikean 258.9km/h keskinopeuden. Se säilyi ennätyksenä aina 2000-luvulle asti.
Kaudella 1986 Rosberg ajoi McLarenilla, hallitsevan maailman mestarin Alain Prostin tallikaverina. Uudet säännöt, joissa bensaa tuli säästää entistä enemmän, eivät sopineet Rosbergille. Hän halusi ajaa täysillä, eikä se enää ollut mahdollista. Hän päätti lopettaa yhdeksän kautta kestäneen Formula 1 -uransa kauden jälkeen, lopettamispäätöksestään hän ilmoitti Saksan GP:n harjoituksissa. Syyksi hän kertoi alustavan suunnitelmansa lopettaa vuoden 1986 jälkeen ja ikänsä. Rosberg osoitti kuitenkin olevansa vielä huippukuljettaja, joka nopeudessa pystyi haastamaan lähes kaikki sen ajan kärkikuljettajat. Sen osoitti hänen viimeinen kilpailunsa Australiassa, jossa hän keskeytti rengasrikkoon ylivoimaiselta kärkipaikalta. Loppupisteissä Keke oli kuudes, 22 pisteellään.
HUOM! Ota mukaan kierrokselle lyijykynä ja teroitin. Älä käytä loggaamiseen tarroja, leimoja tai irtonaisia lappuja.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, voitte käyttää lyhennettä nimimerkeistänne säästääksenne tilaa lokikirjassa. Muista kirjoittaa nettiloggaukseen keitä nimimerkkinne taakse kätkeytyy.
Shortly in English:
Volokinpolku is a geohiking trail that takes you in to Volokinpolku hiking trail. This trail is clearly pointed out by yellow markings along the route.
The caches in trail are hidden according to the hiding place, but all caches are easily found.
Every cache is find-able on its own, so you don't have to go through the whole trail if you don't want to. If you decide to hike the whole Geotrail the hiking distance will be approx. 30 km
Please take consideration of Geo trails' nature, do not disturb animals or damage the flora searching any caches. Respect the nature!
Additional Hints
(No hints available.)