Lainajyvästön pitäjänmakasiinit ja lajittelijatoiminta.
Lainajyvästöjä alettiin perustaa maahamme, silloiseen Ruotsi-Suomeen, 1750-luvulla. Niiden tarkoituksena oli varastoida erityisiin varastorakennuksiin, pitäjänmakasiineihin, siemenviljaa sekä syöntiviljaa hyvien satovuosien aikana. Katovuosina voitiin vastaavasti lainata varastosta siemenviljaa kylvöä varten tai ravinnoksi. Lainatusta viljasta maksettiin pientä korkoa, joten lainajyvästö oli myös eräänlainen pankki. Varastorakennukset, pitäjänmakasiinit, sijaitsivat useimmiten kirkkojen läheisyydessä. Näin myös Kärkölässä. Nykyisin yksi entisistä makasiinirakennuksista on siirretty kotiseutumuseoon Huovilan puiston alueelle (Huovilan puistossa on myös kätkö, GCGJF0).
Kun viljan varastoinnista myöhemmin päätettiin luopua, jatkoi Lainajyvästö toimintaansa siten, että se hankki viljan puhdistamiseen tarvittavia lajittelukoneita paikkakunnan maanviljelijöiden yhteiseen käyttöön. Koukunmaan lajittelijarakennus on valmistunut 1957 ja sen nykyiset koneet ovat vuodelta 1961. Koneet ovat saksalaista valmistetta. Viljan lajittelutoimintaa harjoitetaan useimmiten keväällä, hieman ennen kylvötöitä. Raakaviljasta erotellaan roskat, surkastuneet tai katkenneet jyvät sekä normaalia kevyemmät jyvät. Kylvöön pyritään käyttämään tasakokoista ja elinvoimaista siemenviljaa, jotta orastumiseen ja uuden sadon muodostumiseen olisi mahdollisimman hyvät edellytykset.
Lainajyvästöjärjestelmä lakkautettiin Kärkölässä 2000-luvun alkupuolella ja sen omistuksessa olleet rakennukset koneineen siirtyivät monessa tapauksessa yksityiseen omistukseen. Koukunmaan lajittelijakin on nykyisin yksityisomistuksessa, mutta pienimuotoinen lajittelutoiminta jatkuu siellä edelleen.