Jack heräsi siihen, kun ohimoissa jyskytti valtavat höyryvasarat ja suu tuntui kuivalta kuin Mojaven aavikko. Hän ei uskaltanut avata silmiään, vaikka tiesi aamun jo koittaneen tuntiessaan auringonsäteiden lämmittävän kasvoja ikkunaverhojen raosta. Edellisilta oli yhtä sumeaa mielikuvaa, paitsi että... Jack ponkaisi sängyllä istumaan kauhistuneena... paitsi, että hän oli eilen tehnyt ensimmäisen kultalöytönsä omalta valtaukseltaan ja juhlinut sitä koko illan läheisen kylän saluunassa juoden whiskyä sekä pelaten pokeria Beamin veljesten, Jimmyn ja Jamesin kanssa. Jotain oli kuitenkin paluumatkalla mökille tapahtunut eikä hänen kultahippupussiaan tai valtauskirjaa näkynyt missään. Jackilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kääntyä kylän selvännäkijän puoleen. Nyt tarvittiin apua henkimaailmalta sekä päälle tuima annos päänsärkypulveria.
Ilkikurisesti hymyilevä ranskatar kuunteli ongelmaa huvittuneena ja sanoi: "Pystyn auttamaan sinua Jack, mutta se maksaa sinulle kuusi centtiä." Sitten Delfin kaivoi leninkinsä taskusta kortit ja asetteli ne pöydälle:
Hetken kortteja tutkittuaan Delfin sanoi: "Pystyn auttamaan sinua Jack. Tiedän mitä eilen tapahtui ja kerron sinulle kuinka löydät etsimäsi. Kortit näet antavat vain suuntaa. Tämän avulla pääset kadottamiesi esineiden jäljille." Selvännäkijä kirjoitti jotain paperinpalalle ja ojensi sen Jackille:
"Tässä on kaikki mitä tarvitset. Good luck, Jack!", nainen toivotti ja iski silmää. Jack katsoi vuoroin kortteja ja kädessään olevaa paperia hämmentyneenä, kunnes hetken mietittyään hänen silmänsä kirkastuivat ja hymy alkoi karehtia huulilla. Of course! That's it!"
