Liimatan taival: 41 Pyhä-Häkin kp I Traditional Cache
Liimatan taival: 41 Pyhä-Häkin kp I
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Liimatan taival eli Ylä-Keyrityn järven kierto (23 km) sijaitsee Rautavaaralla Metsäkartanon maisemissa. Maisemiltaan monipuolinen polku, joka lähtee Metsäkartanolta ja kiertää järven Holinrotkon kautta. Polun varrella on pitkospuu osuuksia, kapulalossi ja useita taukopaikkoja. Reitti on merkitty punaoranssein pantamerkinnöin puissa, paaluissa ja risteysviitat. Reitti on helppokulkuinen, mutta Hollinrotkossa vaikea. Kätkösarja on asetettu polun läheisyyteen ja toteutus vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan. Osa reitistä kulkee luonnonsuojelualueella. Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii luontoon.fi verkkopalvelu. Kätkö sisältää vain lokivihkon, joten oma kyna ja teroitin matkaan. HUOMIO, OLET NYT LUONNONSUOJELUALUEELLA ! _________________________________________________________________________________________________________________ Pyhä-Häkin kansallispuisto Harvaanasutulla metsä-seudulla sijaitseva Pyhä-Häkin kansallispuisto on yksi pienimmistä kansallispuistoistamme. Pyhä-Häkki on koskemattomien aarniometsien ja ikivanhojen puiden puisto. Monet harvinaiset lintu-, hyönteis- ja kasvilajit ovat asettuneet puiston vanhojen metsien suojiin. Pyhä-Häkin kansallispuiston luontoon ei ihminen juuri ole vaikuttanut. Kansallispuisto tunnetaan eteläisen Suomen huomattavimpana ikimetsänä. Puiston metsät ovat valtaosiltaan luontaisesti syntyneitä, kulojen ja myrskyjen vuosisatojen aikana muokkaamia. Männiköt ikipetäjineen ja keloineen ovat usein keski-iältään yli 250-vuotiaita. Iäkkäimmät puuvanhukset ovat syntyneet jo 1500-luvun lopulla. Puolet kansallispuiston alueesta on suota, toinen puoli on kangasmaastoa ja mäkiharjanteita. Suoluonnossa ovat edustettuina monet suotyypit. Osa soista on lyhytkorsinevaa, tupasvillan ja rahkasammaltenvallitsemaa karujen vedenjakajaseutujen tyyppisuota.
_________________________________________________________________________________________________________________
Kansallispuistossa on myös reheviä suotyyppejä, kuten kuusivaltaisia ruoho- ja heinäkorpia. Historia: Jääkauden jäljet 10 000 vuoden takaa ovat vieläkin nähtävissä kaikkialla keskisuomalaisessa maisemassa. Jääkaudesta Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella kertoo suon ja kangasmaaston vuorottelu. Jään sulaessa syntyneet harjumuodostelmat kulkevat säännönmukaisesti lähes luode-kaakkosuuntaisina. Pyhä-Häkillä on hyvin arkinen historia. Suomessa 1700-luvulla toteutetussa isojaossa Pyhä-Häkin kruununmetsä ei yksinkertaisesti kelvannut kenellekään. Kangasmailla kasvoi runsas puusto, mutta koska alueella ei ollut vesistöä, puita ei saanut kuljetettua myytäväksi. Suotkin olivat liian vetisiä viljelyyn, joten alue jäi valtion liikamaaksi. Vuonna 1912 Pyhä-Häkin kruununpuiston yhteydestä erotettiin säästömetsä, joka rauhoitettiin "kaikelta maan ja metsän käytöltä" ja jota alettiin kutsua luonnonpuistoksi.
_________________________________________________________________________________________________________________ Alue oli ehdolla kansallispuistoksi jo vuonna 1938, mutta sota-aika siirsi toteutuksen vuoteen 1956. Pyhä-Häkin alueen läpi on kulkenut vuosisatainen polku, jonka varrella kasvavaa ikipetäjää on käyty tervehtimässä jo sukupolvien ajan. Kun puiston polkuja alettiin suunnitella, mallia käytiin ottamassa Amerikan Yellowstonen kansallispuistosta. Puistoon raivattiin miesvoimin kaksi luontopolkua. Toinen kattaa alueen kaikki tärkeimmät maasto- ja luontokohteet, toinen kiertää vanhassa metsässä. Ikipetäjä, s.1518, kuoli vuoden 2004 elokuussa ja pian siitä tulee kelo. Valtavan petäjän latvuksissa ovat humisseet kolmen isännän tuulet ja tuiskut, ensin Ruotsin, sitten Venäjän ja nyt Suomen. Pyhä-Häkin alueen asutushistoria alkaa yli sata vuotta ennen kansallispuiston perustamista, sillä vuonna 1854 sinne perustettiin Poika-ahon kruununmetsätorppa. Se mainitaan ensimmäisen kerran Saarijärven kirkonkirjojen asukasluettelossa 1860. _________________________________________________________________________________________________________________ HUOMIO. Kaikilla kosteilla osuuksilla ei ole pitkospuita. Reitin varrella osa pitkospuista ja silloista ovat huonokuntoisia, joten varovaisuutta.
_________________________________________________________________________________________________________________ Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, käyttäkää lyhennettä nimimerkeistänne.
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures