Skip to content

Kalevalan mitalla Mystery Cache

This cache has been archived.

lepotila: Kolmesti rikottu joten olkoon mörkö.

More
Hidden : 12/21/2013
Difficulty:
2.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Helppoja mysteereitä pukinkontista kätkökansalle.

Seuraavat koordinaatit auttavat alkuun...
XX° XX.0XX
0XX° 0X.XXX
loput löytyvät alta




Vaka vanha Väinämöinen lähteäksensä käkesi
tuonne kylmähän kylähän, pimeähän Pohjolahan.

Nousi siitä Väinämöinen jalankahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.

Tuopa Aino, neito nuori, sisar nuoren Joukahaisen,
läksi luutoa lehosta, vastaksia varvikosta.
Taittoi vastan taatollensa, toisen laittoi mammollensa,
kokoeli kolmannenki verevälle veijollensa.

Tuo oli kaunis Pohjan neiti, maan kuulu, ve'en valio.
Istui ilman vempelellä, taivon kaarella kajotti
pukehissa puhta'issa, valke'issa vaattehissa;
kultakangasta kutovi, hope'ista huolittavi
kultaisesta sukkulasta, pirralla hope'isella.

Jo oli sanoma saatu, viety viesti tuonnemmaksi
neien nuoren nukkumasta, kaunihin katoamasta.

Vaka vanha Väinämöinen, tuo tuosta pahoin pahastui;
itki illat, itki aamut, yöhyet enemmin itki,
kun oli kaunis kaatununna, neitonen nukahtanunna,
mennyt lietohon merehen, alle aaltojen syvien.

Ahti poika, aino poika, lieto poika Lemminkäinen
aamulla ani varahin, aivan aika-huomenessa
astuihen alusmajoille, läksi laivavalkamoille.

Otti olkisen orihin, hernevartisen hevosen,
pisti suitset kullan suuhun, päitsensä hopean päähän:
itse istuvi selälle, löihe reisin ratsahille.
Ajoa hyryttelevi, matkoansa mittelevi
orihilla olkisella, hernevarrella hevolla.

Suihku sukkula piossa, käämi käessä kääperöitsi,
niiet vaskiset vatisi, hope'inen pirta piukki
neien kangasta kutoissa, hope'ista huolittaissa.

Vaka vanha Väinämöinen uipi aavoja syviä;
kulki kuusisna hakona, petäjäisnä pehkiönä
kuusi päiveä kesäistä, kuusi yötä järkiähän,
eessänsä vesi vetelä, takanansa taivas selvä.

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat, puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat.

Additional Hints (No hints available.)