Evijärvi Traditional Cache

Peruskätkö Sievin Evijärvellä. Traditional cache at Evijärvi in Sievi.

Tuskin moni ulkopaikkakuntalainen tai edes jokainen sieviläinenkään tietää tai tullee ajatelleeksi ajaessaan Sieviä kohti Kokkola-Kajaani tietä tai Ylivieska-Kauhava tietä että maisema voisi olla hyvin toisennäköinen mitä se nyt on. Nykyisten laajojen ja viljavien peltojen sijaan paikalla on lainehtinut aikanaan iso järvi, kooltaan lähes 10 neliökilometriä ja nykyiset em. tiet kulkevat pitkän matkaa entistä järvenpohjaa myöten. Vanhat paikannimet ovat säilyneet ja antavat viitteitä entisestä järvestä kuten Lahdenperä, Järvikylä, Rieskaniemi, Jakolanniemi, Kuusisaari, Koivusaari jne. Vielä nykyäänkin sieviläiset saattavat käyttää sanontaa "lähteä järvelle" kun menevät näille peltoaukeille. Sievin seurakunnan aiempi nimikin oli Evijärvi tai Ewijärvi.

Evijärven kuivatukseen tähtäävät ensimmäiset toimenpiteet aloitettiin jo 1770-luvulla. Karjatalouden lisääntyessä tuli tarve saada lisää rehua ja sitä saatiin helposti järviheinästä kun veden pintaa laskettiin järven läpi kulkevaa Vääräjokea perkaamalla. Lisätoimet kuivatuksen suhteen jatkuivat 1860-luvulla sekä edelleen 1920-luvulla. Vasta konevoiman tultua tosissaan töihin mukaan kuivatushanke saatiin päätökseen 1960-70 luvuilla ja samalla rakennettiin tulvilta suojaavat vallit Vääräjoen penkereille. Järven kuivatuksella on ollut merkittävä vaikutus Sievin maataloudelle ja siitä saatu viljelysmaa vastaa noin 10% kunnan peltoalasta. Muitakin järviä Vääräjoen vesistöalueella on yritetty kuivata enemmän tai vähemmän onnistuen, niistäkin sittemmin Sievinmäenjärveä ja Jyringinjärveä on vesitetty uudelleen. Onpa kokonaan uusia järviäkin tehty muuten niin vähävetiselle seudulle kuten Villenjärvikin Sievin keskustassa on. Nykyisin luonnonsuojelulliset arvot ja vesien virkistyskäyttö ovat tärkeämmässä roolissa mutta entisinä aikoina oli kyse suoraan ihmisten toimeentulosta.