Kätköilijäpiireissä suursuosioon kohonneen sarjan kaksi muuta osaa ovat: Vehmaisten asema ja Tampereen ratapiha.
Tämä tehtävä on toteutettu kaksiosaisena multikätkönä. Loppupiste ei sijaitse aivan rautatieaseman kupeessa, vaan kätkö on jo johdannossa mainitun sarjan päätöskohde, finaali, jossa alkupiste kuljettaa etsijän Tampereen tarunhohtoiselle rautatieasemalle ja loggauspaikka esittelee puolestaan osin symbolistisesti ja osin karkean realistisesti, omalla alakuloisella tavallaan, päättynyttä rautateiden kulta-aikaa menneiltä vuosikymmeniltä.
Päästäksesi loggaamaan tämän kätkön on sinun mentävä alkukoordinaatteihin Tampereen rautatieasemalle. Ensimmäinen tehtäväsi on laskea asemarakennuksen julkisivun suuren ikkuna-alueen pienet ruudut ja saatu lukumäärä on A.
Toisena tehtävänä on laskea asematunnelista ensimmäiselle asemalaiturille johtavan yhdensuuntaisen portaikon askelmien lukumäärä ja saatu luku on B.
Kolmas tehtäväsi on laskea kyseisen asemalaiturin katosta kannattelevien isojen betonisten pystypilareiden lukumäärä ja tämä luku on C.
Neljäs tehtävä on laskea aseman alittavan ajotunnelin betonisten pystypilareiden määrä ja tämä luku on D.
Loggauspaikan koordinaatit "Viimeisillä kiskoilla": N 61 22.811+(A x B) ja E 23 53.303+(C x D)
(Tampereen rautatieasema 1930) 
Tammerkosken länsirannalle oli perustettu vuonna 1779 Tampereen kaupunki, joka oli kasvanut merkittäväksi paikkakunnaksi mm. v 1783 perustetun paperitehtaan, 1847 perustetun neulatehtaan sekä 1856 perustetun verkatehtaan ansiosta. Kun rautatietä sunniteltiin Tampereelle oli kaksi vaihtoehtoa. Ratinanniemestä Tammerkosken yli kaupungin länsireunalle, eli noin nykyisen Hämeenpuiston linjalle tai Oriveden suuntaan kaupungin itäpuolelle.
Tamperelaiset olisivat halunneet aseman Hämeenpuistoon, koska itse kaupunkikin sijaitsi lähes kokonaisuudessaan Tammerkosken länsipuolella. Päättäjät päättivät kuitenkin toisin ja asema sijoitettiin itäisen vaihtoehdon mukaisesti. Tampere oli 22.6.1876 avatun Hämeenlinna-Tampereen radan alkuperäinen pääteasema, ja se luokiteltiin Toijalan ohella II luokan liikennepaikaksi. Ensimmäisen puisen asemarakennuksen suunnitteli Knut Nylander. Vuosien saatossa alkuperäistä asemaa laajennettiin useasti suurentuneen tilantarpeen vuoksi ja pidemmän päälle tuli ajankohtaiseksi uuden asemarakennuksen rakentaminen.
Uusi funktionalistinen asemarakennus rakennettiin Otto Flodinin ja Eero Seppälän ehdotuksesta 1936. Alakertaan sijoitettiin matkatavaratilat ja suuri, kahden kerroksen korkuinen keskushalli, kahvila- ja toimistotiloineen. Rakennuksen julkisivu on verhoiltu Lahden aseman tavoin Santamäen julkisivutiilillä. Asemarakennusta laajennettiin jo vuosina 1937 ja 1947. Vuonna 1989 valmistui ratapihan alittava asematunneli liiketiloineen.
Tampereen asemarakennus siirtyi VR-yhtymälle 1995. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Helsingin rautatieasemalta Tampereen rautatieasemalle on matkaa 187 389m.
Jos lunta on todella paljon saattaa kätkön löytyminen olla haastavaa tai jopa mahdotonta. Jos kätkön läheisyydessä liikuskelee jästejä tai muita vastaavia, on asiaan kuuluva hortoilu asiaankuuluvaa, ellei jopa tarpeellista. Checkkerissä kaksi yritystä tunnissa sallitaan.
Tarkasta geocache.fi:n palvelussa onko ratkaisusi oikea