Raumanmeren hylyt Traditional Cache
Nyyberi: Kiitokset kaikille kävijöille!
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Hylyt kertovat historiasta
Raumanmerellä tiedetään olevan satoja hylkyjä. Haaksirikot tunnetaan melko hyvin vasta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Aiemmat tapahtumat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta painuneet unohduksiin. Vanhimmat tiedot ovat taruhohtoista perimätietoa, kuten kertomus piispa Henrikin seurueeseen kuuluneen aluksen haaksirikosta Rihtniemen edustalla 1155.
Kaikkiin hylkyihin ei liity dramatiikkaa. Suuri osa on loppuun palvelleiden alusten rannassa purettuja runkoja. Veteen on jäänyt ehkä vain ranka. Vanhimmat tällaiset hylyt on löydetty merestä nousseelta maalta kaivuutöiden yhteydessä.
Raumameren vähäsuolaisuus on hylkyjen säilymiselle eduksi. Täällä laivamato (Teredo navalis) ei tuhoa puurakenteita. Silti varsinkin matalalla olevat hylyt ovat huonokuntoisia. Aallokko ja jäät ovat niitä runnelleet. Syvälläkin hylyt ovat saattaneet hajota ja peittyä osin hiekkaan.
Vaikkei Raumanmerellä olekaan käyty meritaisteluja, on sodissa tuhottu kymmeniä laivoja. Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset miinoittivat Rauman edustan ja sukellusveneet pysäyttivät laivoja tarkastusta varten. Venäjälle sotamateriaalia kuljettaneet alukset upotettiin joko tykkitulella tai räjäyttämällä. Miehistö sai soutaa pelastusveneellä Raumalle. Yksin tältä ajalta on kymmeniä hylkyjä. Kuuluisin on samppanjakaljaasi Jönköping. Se nostettiin vuonna 1998 arvokkaan lastin purkamiseksi. Sukellusveneiden toiminnasta on kirjoitettu kirja ”Sotaluotsin salaisuus”.
Useimmat laivat upotettiin syvään veteen Relandersgrundin ulkopuolelle. Niiden sijainnista ei näihin vuosiin asti ole ollut juuri tarkempaa tietoa. Nykyään viistokaikuluotain on tehostanut hylkyjen etsintää. Samalla seoskaasusukeltaminen on mahdollistanut pääsyn yhä syvemmälle. Jokunen vuosi sitten löydettiin useita hylkyjä kuten saksalaisten upottamat moottorikaljaasi Urpo ja kuunari Vanadis.
Vanhempiin sotatapahtumiin liittyvät Nurmeksen Pihluksessa ”ryssäuunit”. Ne ovat kivilatomuksia, joissa isonvihan aikaan syksyllä vuonna 1714 Rauman saaristoon poikennut kaleerilaivasto paistoi leipiä. Palatessaan Raumalta Uuteenkaupunkiin venäläiset menettivät myrskyssä kaksi skampavoija-tyyppistä soutukaleeria.
Krimin sodassa vuonna 1855 olivat liikkeellä puolestaan englantilaiset. Laivasto-osasto poltti löytämänsä alukset kuten Aljana- ja Hoppet-laivat, Neptunuksen…
Kauppamerenkulun yksi vanhimmista tunnetuista haaksirikoista on vaasalaisen ”walulaiva Sylvian kamala haaksirikko” marraskuussa 1868. H.J. Nortamo mainitsee jaarituksessaan onnettomuuden, jossa kahdeksan miehistön jäsentä ja matkustajaa hukkuivat tai paleltuivat pelastauduttuaan tuuliselle Sasinpauhalle. Heistä yhden, vaasalaisen konttoristi Henkin kivinen hautaristi on Rauman vanhalla hautausmaalla.
Monta haaksirikkoa tehtiin aivan kotivesillä: parkki Arvio hakkautui kappaleiksi Santkarin pookin rantaan vuonna 1898. Parikymmentä vuotta aiemmin samoilla kareilla tuhoutuneen priki Marian kerrotaan antaneen aineksia puolestaan Nortamon jaaritukseen; ”Rojohoppe viimene reis”. Pookin lähellä viitan väärältä puolelta ajanut kuunari Awio upposi vuonna 1908. Tutun väylän varrelle tuhoutui myös priki John pyrkiessään ulos Mannervedeltä vuonna 1907.
Raumanmerellä on laivoja kadonnut jokseenkin jäljettömiin niin, että aluksen miehistön kohtalo on jäänyt arvoitukseksi. Kotivesillä katosivat miehistöineen mm. raumalaiset kuunarilaiva Lefve vuonna 1897 ja kuunari Rickhard vuonna 1921.
Rauman edustalla makaavien purjelaivojen hylyistä tunnetuimmat ja parhaiten säilyneet ovat vuonna 1898 uponnut kuunari Siiwo Riskonpöllän lähellä ja kuunarilaiva Uljas Kylmäpihlajan edustalla. Siiwo on nykyisin suosittu sukelluskohde ja osa Riskonpöllän sukelluspuistoa. Sinne upotettiin vuonna 1998 myös pieni kalastusalus. Kuunarilaiva Uljas poltettiin ja upotettiin symbolisena purjelaiva-aikakauden päätöksenä vuonna 1950.
Uudempia hylkyjä ovat 1940-luvulla uponneet moottorialus Auer, jossa on lastina kultapitoista kuparirikastetta, ja höyryalus Sampo. Tanskalainen moottorilaiva Brita Dan ajoi karille myrskyssä vuonna 1964. Santkarin pookin edustalla oleva hylky on nyt sukellusretkien kohde kauempaakin tuleville. Aluksesta poistettiin öljy vuonna 2003. Keväällä 1970 upposi troolari Anneli, kun ajojää rusensi aluksen rungon puhki Nurmeksen ulkopuolella. Anneli oli alun perin partiolaiva Vesta, rakennettu jo vuonna 1886.
Laivat ovat myös törmänneet yhteen. Satamasta lähtenyt suomalainen m/s Finnboston törmäsi sumussa Valkeakarin väylällä kaoliinilastissa Raumalle tulossa olleeseen pieneen Doris H –nimiseen saksalaisalukseen vuonna 1972. Doris H upposi väylän viereen ja se räjäytettiin turvallisen kulkusyvyyden varmistamiseksi
Additional Hints
(Decrypt)
Xvira nyyn