Melalahti on maisemaltaan ja historialtaan merkittävä kylä Paltamossa, Oulujärven pohjoisrannalla. Ympäristöministeriön asettama maisema-aluetyöryhmä on nimennyt Melalahden yhdeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisema-alueeksi. Leimaa-antavia piirteitä Melalahden maisemalle ovat vaara-asutuksen muodostamat pellot ja hakamaat, kylän keskellä sijaitseva Myllymäen luonnonsuojelualue sekä Oulujärvelle aukeavat näkymät. Myllymäellä on myös luontopolku.
Perimätiedon mukaan Melalahti on saanut nimensä sen ensimmäisiltä asukkailta, jotka veneellään meloivat sinne minne mela vei. Paltamon ensimmäinen asukas on nykytiedon mukaan asettunut Melalahden Rusalaan vuoden 1530 tienoilla. Savosta alueelle saapuneet ihmiset alkoivat muokata maisemaa harjoittaessaan kaskiviljelyä. Maatalous, lähinnä karjanhoito, on kaskiviljelyn jälkeen ollut merkittävin tekijä maiseman synnyssä ja säilymisessä. Nykyään kylällä käytetään lampaita varta vasten maisemanhoitotyössä.
Kylän rannassa on omassa lukitussa katoksessaan kainuulainen tervavene. Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Paltamon kunta on saanut nimensä näistä veneistä ja Paltamon kunnan vaakunassa onkin kolme tervavenettä. Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta alkaen. Vene kasvoi 7 - 9 metrisestä lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja noin 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastin Ouluun. Veneessä käytettiin myös purjetta järvien ylityksessä.
Melalahden alueella on 1600-luvun aikaisia kalkkikivilouhoksia. Todennäköisesti juuri Melalahdesta louhittiin kalkkikiveä Kajaanin linnan muuraamiseen tarvittavan kalkkilaastin valmistusta varten. Kalkkipitoinen kallioperä, yhdessä lämpimän mikroilmaston kanssa tarjoavat suotuisat kasvuolosuhteet monille harvinaisille kasvilajeille. Melalahden mikroilmasto muistuttaa olosuhteiltaan Tikkurilan ilmasto-olosuhteita. Alueella on aiemmin kasvanut jalopuita, kuten muun muassa tammea, jalavaa ja vaahteraa, mutta ne ovat kadonneet ilmaston viilentymisen vuoksi, tosin ainakin joku myöhemmin istutettu vaahtera ja tammenalku kylältä löytyy. Horkanlammen siitepölyanalyysin mukaan alueella on harrastettu maanviljelystä jo varhain, ilmeisesti lappalaisten toimesta.