Skip to Content

<

Melalahti

A cache by ap.sa Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 7/21/2014
Difficulty:
1 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkö sijaitsee Melalahden venerannan ja uimarannan tuntumassa. Kätkölle kannattaa tulla perinnemaisemareittipisteen kautta ja tutustua perinnemaisemaan, jos on teitä pitkin tulossa. Rannassa on veneenlaskupaikka, grillimökki ja puuvarasto, WC, pukukopit uimareille sekä tervavene katoksessaan. Kätkön etsimistä saattavat haitata jästit uimarannalla, veneenlakupaikalla ja laiturilla kauniina kesäpäivinä. Siksi vihjeen avulla kätkölle löytää nopeasti kun ranta hetkeksi rauhoittuu.


Melalahti on maisemaltaan ja historialtaan merkittävä kylä Paltamossa, Oulujärven pohjoisrannalla. Ympäristöministeriön asettama maisema-aluetyöryhmä on nimennyt Melalahden yhdeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisema-alueeksi. Leimaa-antavia piirteitä Melalahden maisemalle ovat vaara-asutuksen muodostamat pellot ja hakamaat, kylän keskellä sijaitseva Myllymäen luonnonsuojelualue sekä Oulujärvelle aukeavat näkymät. Myllymäellä on myös luontopolku.

Perimätiedon mukaan Melalahti on saanut nimensä sen ensimmäisiltä asukkailta, jotka veneellään meloivat sinne minne mela vei. Paltamon ensimmäinen asukas on nykytiedon mukaan asettunut Melalahden Rusalaan vuoden 1530 tienoilla. Savosta alueelle saapuneet ihmiset alkoivat muokata maisemaa harjoittaessaan kaskiviljelyä. Maatalous, lähinnä karjanhoito, on kaskiviljelyn jälkeen ollut merkittävin tekijä maiseman synnyssä ja säilymisessä. Nykyään kylällä käytetään lampaita varta vasten maisemanhoitotyössä.

Kylän rannassa on omassa lukitussa katoksessaan kainuulainen tervavene. Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Paltamon kunta on saanut nimensä näistä veneistä ja Paltamon kunnan vaakunassa onkin kolme tervavenettä. Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta alkaen. Vene kasvoi 7 - 9 metrisestä lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja noin 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastin Ouluun. Veneessä käytettiin myös purjetta järvien ylityksessä.

Melalahden alueella on 1600-luvun aikaisia kalkkikivilouhoksia. Todennäköisesti juuri Melalahdesta louhittiin kalkkikiveä Kajaanin linnan muuraamiseen tarvittavan kalkkilaastin valmistusta varten. Kalkkipitoinen kallioperä, yhdessä lämpimän mikroilmaston kanssa tarjoavat suotuisat kasvuolosuhteet monille harvinaisille kasvilajeille. Melalahden mikroilmasto muistuttaa olosuhteiltaan Tikkurilan ilmasto-olosuhteita. Alueella on aiemmin kasvanut jalopuita, kuten muun muassa tammea, jalavaa ja vaahteraa, mutta ne ovat kadonneet ilmaston viilentymisen vuoksi, tosin ainakin joku myöhemmin istutettu vaahtera ja tammenalku kylältä löytyy. Horkanlammen siitepölyanalyysin mukaan alueella on harrastettu maanviljelystä jo varhain, ilmeisesti lappalaisten toimesta.

Additional Hints (Decrypt)

Greinglaalevcvaba gnxnan.

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

127 Logged Visits

Found it 122     Didn't find it 2     Write note 2     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 10 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.