Kuva / Image: Tommy Björklund
Jääkauden aikainen mannerjäätikkö irrotti kallioperästä kiviainesta. Kiviaines kulkeutui jäätikön mukana, minkä aikana jäätikkö kulutti ja hienonsi sitä, kulkeutuen lopulta takaisin kallioperän päälle ja kerrostui. Kalliosta irronneen kiviaineksen lisäksi maamassaan saattoi sekoittua myös kallioperän päällä jääkautta ennen olleita maalajeja.
Pohjamoreeni muodostui liikkuvan jään alaosissa. Jään sulaessa, tai usein vielä jäätikön liikkuessa, moreeni kerrostui yhtenäiseksi, muutaman metrin paksuiseksi kerrokseksi. Pohjamoreeni on jään kuormituksen ansiosta tiivistä. Raekoostumukseltaan pohjamoreeni on yleensä silttistä hiekkamoreenia.
Pintamoreeni eli ablaatiomoreeni puolestaan joutui jään sisään ja jopa sen pinnalle jäätikön liikkeeseen liittyvien työntösiirrosilmiöiden vaikutuksesta. Pintamoreeni kerrostui pohjamoreenin päälle jään sulaessa. Syntytapansa vuoksi pintamoreeni on löyhempää ja kivisempää tai karkeampaa ja vähemmän hienoainesta sisältävää kuin pohjamoreeni.
Viimeisen jääkauden jäljiltä maastosta voidaan erottaa sekä jään liikkeiden että jäätikön sulamisvesien aiheuttamia muodostumia. Jään liikkeiden aiheuttamia muodostumia ovat muun muassa drumliinit, kun taas harjut ja erilaiset reunamuodostumat ovat syntyneet sulamisvesien vaikutuksesta.
Harju syntyy virtaavan jäätikköjoen kuljettaman maa-aineksen laskeutuessa kanavassaan jäätikön sisällä, ja jäätikköjoen suulla. Jäätikköjoen purkautuessa mereen sen suulle vedenpinnan alle voi kerrostua maa-aineksesta delta (suisto) tai maan pinnalle purkautuessa sanduri (kuivan maan delta). Harjujaksot muistuttavat karttakuvissa jokijärjestelmää, joka kuvastaa jäätikkökielekkeen muotoa.
Leveää ja loivarinteistä deltaa muodostuu jos jäätikkö ei vetäydy, ja jyrkempirinteistä ja kapeampaa harjua jäätikön vetäytyessä. Harju muodostuu jäätikön vetäytymissuuntaiseksi.
Talvi ja kesä vaikuttivat eri lailla sulamisvesien virtauksiin ja sen seurauksena maa-aines koostuu erilaisista hiekka- ja sorakerrostumista. Pohjimmaiseksi kasautui isoja, jäätikköjoen virtauksessa pyöristyneitä kiviä ja päällimäiseksi hiekkaa.
Saaronniemen eteläisin osa on aallokkojen ja merivirtojen synnyttämiä. Niemenkärki on jatke veden alla oleville hiekkasärkille. Karkea ja hyvin pyöristynyt aines on alkuperältään mannerjäätiköiden sulamisvesien kerrostamaa harjuainesta ja liittyy Airiston selän itärannan harjujaksoon. Turun seudulla on myös kymmenkunta jäätikköjokilaaksoa. Niistä parhaiten kehittyneitä ovat Merimaskusta Airiston kautta Paraisten länsiosaan kulkeva jakso, sekä Turun keskustan itäpuolitse aina Paraisten Lemlahteen menevä harjujakso.
Jäätiköltä tulleet sulamisvesivirrat, jotka kerrostivat karkearakeista ainesta jäätikön tunneleihin tai sen eteen jäätikköjokimuodostumiksi, kuljettivat jäätikön ulkopuolelle hienorakeisemman aineksen. Sitä kerrostui alueille, joissa vettä oli vähintään 10—20 m:n syvyydeltä. Tämä hienorakeinen liete, joka sisälsi savea sekä hiesua ja hienoa hietaa (silttiä), laskeutui veden virtauksen lakattua pohjaan ja muodosti perääntyvän jäätikön reunan edustalle paksuja kerrostumia kerrallista glasiaalisavea, jota kutsutaan myös lustosaveksi. Turun seudulla on tavattu yli 50 metriä paksuja savikerrostumia.
Naantalin länsipuolella tehdyissä reflektioseismisissä kairauksissa on todettu huomattavan paksuja moreenikerrostumia. Lisäksi myöhäisglasiaaliset ja etenkin postglasiaaliset savisedimentit ovat alueella hyvin paksuja.
Tehtävä:
- Mistä suunnasta arviot moreenin kulkeutuneen tänne. Onko moreeni pinta- vai pohjamoreenia? Miten päädyit ratkaisuun?
- Kuvaile minkäkokoista, väristä ja muotoista moreeni on kohteessa
- Koordinaateissa N 60° 24.991. E 022° 05.622. Miten arvelet kiven joutuneen tänne? Kuinka monta ja mitä on kiinnitetty kiveen?
- Vapaaehtoinen: ota kuva itsestäsi ja gepsistäsi Airiston rannalla ja liitä se loggaukseen.
Lähetä vastauksesi meille geocachting.com profiilisivun kautta.
Kirjoita viestin otsikoksi “Saaronniemi”
Loggaa löytösi Geocaching.com -sivulle. Liitä kuvasi lokiin. Ethän kirjoita vastauksia loggaukseesi!
Sinun ei tarvitse odottaa lupaa loggaukseen. Me otamme yhteyttä, mikäli vastauksissasi on tarkennettavaa.
Kuvalähde / Image sourse: GTK/Harri Kutvonen
EN
As the glaciers expanded, due to their accumulating weight of snow and ice, they crush and abrade scoured surface rocks and bedrock. Later, when the glaciers retreated leaving behind their freight of crushed rock and sand (glacial drift), they created characteristic depositional landforms. Examples include glacial moraines, eskers, and kames. Drumlins and ribbed moraines are also landforms left behind by retreating glaciers.
Ground moraines are till-covered areas with irregular topography and no ridges, often forming gently rolling hills or plains. They are accumulated at the base of the ice as lodgment till, but may also be deposited as the glacier retreats. Ground moraines may be modified into drumlins by the overriding ice.
Supraglacial moraines are created by debris accumulated on top of glacial ice. This debris can accumulate due to ice flow toward the surface in the ablation zone, melting of surface ice or from debris that falls onto the glacier from valley sidewalls.
Esker is an ancient river bed that has been formed inside or on top of a glacier. As meltwater seeks to escape from the lower levels in the glacier, it forms channels along zones of weakness and eventually emerges from under the ice at the glacial margins. In its passage, the water transports silt, sand and rocks and lays them down along its narrow course. The water is unable to escape laterally because of the confining walls of ice, and the stream bed is gradually built up above the level of the ground on which the glacier rests.
Saaronniemi’s southernmost parts are a result of the wind and waves from the Airisto Sea. The tip of the peninsula is an extension of the submerged sandbanks. Rough and well-rounded material has its origins in the melting of ice sheet material and the deposition of the esker associated with Airisto the eastern shore of the esker section. . Turku region has also a dozen glacier river valleys. Among them, the most advanced eskers are from Merimasku trough Airisto Sea to Parainen on western part, as well as on one the eastern side of Turku to Lemlahti in Parainen.
Glacier meltwater steams deposited coarse-grained material to the glacier tunnels and in front of the glacier river formations, carried by a glacier outside the fine-grained material. It was deposited in the regions where water had at least 10-20m in depth. This fine-grained slurry of clay and fine sand and silt, the flow of water landed on the bottom and the removal of the ice formed back down to the foreground edge of the thick layers of glacial clay. The Turku region has in some parts more than 50 meters thick clay layers.
In the Airisto se, on the west side of Naantali, in the reflection seismology studies drilling they found remarkably thick moraine deposits. They found also particular post-glacial clay sediment in the area that was very thick.
Tasks:
- From what direction do you think the moraine and till transferred here? Is it ground or supraglacial moraine? How did you end up whit this solution?
- Describe the size, color and shape of the till and moraine.
- At the coordinates N 60° 24.991. E 022° 05.622 you find a rock. How do you think the rock came here? How many and what is is attached to the rock
- [Optional] Please take a picture of the Airisto Sea and your gps.
Send your answer to us using our profile page at geocaching.com
Title your post “Saaronniemi”
Log your find online and attach photos to the log. Please, do not write the answers to you log. You don't have to wait for permission to log the Ruissalo: Saaronniemi earthcache. We will contact you if there is a problem.
Thank you
| I am a proud |
 |